Greippi (hedelmä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Greippejä
Verigreippejä

Greippi on greipin (Citrus × paradisi) hedelmä. Kasvitieteessä greippi määritellään marjaksi, koska se on pehmeäkuorinen, mehevä hedelmä. Punaisia greippejä kutsutaan verigreipeiksi.

Greippi syödään yleensä poikkisuuntaan kahtia leikattuna, hedelmälihaa lusikalla kovertaen. Tähän on kehitetty erityinen teräväkärkinen greippilusikka (myös sitruslusikka tai hedelmälusikka), jonka reuna voi olla sahalaitainen[1].

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greippi sisältää paljon C-vitamiinia ja flavonoideja. C-vitamiini parantaa vastustuskykyä, ja flavonoidit toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greippien sisältämää foolihappoa pidetään erityisen tärkeänä raskaana oleville naisille, koska se on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa.[2]

Greippi ja lääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greipin tai greippimehun nauttimista on hyvä välttää useiden lääkevalmisteiden kanssa, sillä sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa.[3]

100 grammaa greipin hedelmälihaa sisältää:

  • laskennallista energiaa 136 kJ, josta
    • 81 % hiilihydraateista
    • 8 % rasvasta
    • 8 % proteiineista
    • 3 % orgaanisista hapoista
  • imeytyviä hiilihydraatteja: 6,5 g, joista
  • rasvaa: 0,3 g
  • proteiineja: 0,6 g
  • alkoholia: 0,0 g
  1. Spoons Etiquette Scholar -sivusto, Yellowstone Publishing. 2019. Viitattu 21.7.2022.
  2. Ravintotieto/Greippi Fitness. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 26.4.2020.
  3. Lääkekasvatus "Tiedätkö lääkkeistä?" Kuopion yliopisto. Arkistoitu 19.7.2009. Viitattu 26.4.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]