Gregoriaanisen kalenterin uudistusesitykset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gregoriaanisessa kalenterissa on auttamatta monia epäjohdonmukaisuuksia. Vuoden päivät siirtyvät viikonpäivien suhteen yhden eteenpäin vuodessa, mutta tästä on se poikkeus, että karkauspäivän sattuessa väliin siirtyy ensiksi mainittu päivä kaksi viikonpäivää. Kuukaudet ovat eri pituisia, mistä on haittaa mm. tilastollisia laskelmia tehtäessä. Pääsiäisen paikka määräytyy monimutkaisesti. Pääsiäisen mukana siirtyy osa muista alkuvuoden kirkkopyhistä. Vuoden vaihde ei välttämättä ole loogisessa paikassa.

Kansainliitto asetti vuonna 1923 komitean tutkimaan kalenteriuudistusmahdollisuuksia. Melkein kaikki esitykset haluavat jättää vuoden päivistä yhden, karkausvuonna lisäksi karkauspäivän, viikkolaskun ulkopuolelle, jotteivat vuoden päivät viikonpäivien suhteen enää siirtyilisi. Sen sijaan siitä, mitä tehdä vuoden muille päiville, ehdotukset ovat varsin erimielisiä. Yksi mahdollisuus on ryhmitellä ne kolmeksitoista viikonpäivien suhteen identtiseksi, 28-päiväiseksi kuukaudeksi. Toiset ovat sitä mieltä, että koska 13 ei ole jaollinen luku, se ei kelpaa kuukausien luvuksi. Maailmankalenterissa vuoden 364 päivää ryhmitellään 12:ksi viikonpäivien suhteen erilaiseksi kuukaudeksi mutta nämä puolestaan neljäksi viikonpäivien suhteen identtiseksi kuukausiryhmäksi.

Monien kalenteriuudistusehdotusten huonolle menestykselle on hyvinkin voinut olla niille ominainen edellä mainittu pyrkimys jättää vuoden päivistä yksi, karkausvuonna kaksi, viikkolaskun ulkopuolelle. Siihen, että vuoden päivät eivät viikonpäivien suhteen siirtyilisi ja kuitenkin jokainen päivä kuuluisi häiriintymättömään viikkorytmiin, seuraisi luonnollisesti se, että vuodessa tulisi olla tasamäärä viikkoja. Samaan keskimääräiseen vuoden pituuteen kuin gregoriaanisessa kalenterissa päästäisiin, kun normaalivuodessa olisi 52 viikkoa ja karkausvuodessa 53 viikkoa ja karkausvuosia olisivat ne vuodet, joiden vuosiluku on jaollinen viidellä paitsi ne, joiden vuosiluku on jaollinen 40:llä muttei 400:lla.

Myös pääsiäisen paikan määräämiseen on esitetty muutosta. Kirkkojen maailmanneuvosto on käsitellyt esitystä, jonka mukaan pääsiäinen olisi joka vuosi huhtikuun toisena sunnuntaina. Toisaalta on ehdotettu pääsiäissunnuntain määräämistä todellisen kevätpäiväntasauksen ja todellisen täydenkuun mukaan.[1]

  • Heikki Oja: Aikakirja
  • Paul Kustaanheimo: Läheinen ja kaukainen avaruus
  • Spectrum tietokeskus, artikkeli kalenteri.