Greg Bear
| Greg Bear | |
|---|---|
 Greg Bear. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. elokuuta 1951 |
| Kuollut | 19. marraskuuta 2022 (71 vuotta) |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | tieteiskirjallisuus |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| gregbear.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gregory Dale Bear (20. elokuuta 1951 – 19. marraskuuta 2022)[1] oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija, joka lasketaan yleensä ”kovan scifin” kirjoittajaksi. Bear voitti Nebula-palkinnon vuosina 1983, 1986, 1994 ja 2000 sekä Hugo-palkinnon vuosina 1984 ja 1987.
Bearin nuoruudessa hänen perheensä asui muun muassa Japanissa, Filippiineillä ja eri puolilla Yhdysvaltoja, kuten Alaskassa. Kolmentoista tai neljäntoista iässä hän ryhtyi lähettämään tieteistarinoitaan lehtiin. Hänen ollessaan 23-vuotias hänen novellejaan aikoi ilmestyä säännöllisesti eri lehdissä. Hänen esikoiskirjansa ilmestyi vuonna 1979.
Aikatunneli (1985) ja sen jatko-osa Maailmojen synty (1988) ovat laajamittaisia avaruusseikkailuja. Päät (1990) on kirjana julkaistu pitkä novelli. Darwinin radio (2000) on geenitekniikkaa käsittelevä jännitysromaani.
Bear toimi Science Fiction and Fantasy Writers of America -yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1988–1990.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moving Mars (1993), Nebula-palkinto[2][3]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veren musiikkia. ((Blood music, 1985.) Suom. Eero Mänttäri) Karisto, 1987. ISBN 951-23-2414-8 (Nebula- ja Hugo-ehdokas[4])
- Aikatunneli. ((Eon, 1985.) Suomentanut Eero Mänttäri) Karisto, 1989. ISBN 951-23-2699-X
- Maailmojen synty. ((Eternity, 1988.) Suom. Eero Mänttäri) Karisto, 1991. ISBN 951-23-2992-1
- Päät. ((Heads, 1990.) Suom. Eero Mänttäri) Karisto, 1992. ISBN 951-23-3100-4 (Hayakawa-palkinto 1996[5])
- Darwinin radio. ((Darwin’s radio, 1999.) Suom. Matti Rosvall) Gummerus: Book studio, 2003. ISBN 951-20-6291-7 (Nebula-palkinto 2001[6])
- Kulkuriplaneetta (Rogue Planet, 2000) (Star Wars -sarja)
Suomennetut novellit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Lapsi ja valkoinen hevonen” (1979), Aikakone 4/1989.
- ”Veteraani” (1982), Aikakone 1b/1995. (Nebula-palkinto 1983)
- ”Petra” (1982), teoksessa Peililasit, 1990.
- ”Sieluja kyytimässä (1985), teoksessa Kauhujen kirja 8, 1996.
- ”Tangentteja” (1986), Aikakone 4/1990. (Nebula-palkinto 1986, Hugo-palkinto 1987[7])
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapani Ronni & Juhani Hinkkanen: ”Greg Bear puhuu”. Aikakone 4/1990.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Steve Holland: Greg Bear obituary (englanniksi) The Guardian 29.12.2022. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Moving Mars worldswithoutend.com. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Nebula Awards 1995 sfadb.com. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Blood Music worldswithoutend.com. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Hayakawas SF Magazine Readers Award science fiction awards database. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Nebula Awards 2001 sfadb.com. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Greg Bear science fiction awards database. Viitattu 29.12.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotisivut. (englanniksi)
- Greg Bear Internet Speculative Fiction Database -sivustolla (englanniksi)
- Greg Bear Science Fiction Awards Database -sivustolla (englanniksi)
- Nick Gevers: The Opener of the Way: An Interview with Greg Bear. Infinity plus 27.5.2000. (englanniksi)
- Markku Soikkeli: Virus on viesti ihmiskunnalle. Kiiltomato.net 21.4.2003.
- Toni Jerrman: Kuumevirus uhkaa ihmiskuntaa. Helsingin Sanomat 4.5.2003.
