Goljatsammakko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Goljatsammakko
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot ja konnat Anura
Heimo: Aitosammakot Ranidae
Suku: Conraua
Laji: goliath
Kaksiosainen nimi

Conraua goliath
(Boulenger, 1906)

Katso myös

  Goljatsammakko Wikispeciesissä
  Goljatsammakko Commonsissa

Goljatsammakko, myös goljatinsammakko (Conraua goliath), on myrkyllinen verraten pienellä alueella Länsi-Afrikassa Kamerunissa ja Päiväntasaajan Guineassa, mahdollisesti edelleen myös Gabonissa[1] elävä sammakkolaji, joka voi kasvaa jopa 30 cm:n pituiseksi ja kolmen kilogramman painoiseksi. Pehmeä ja liukas iho on päältä siniharmaa tai vihertävä, vatsapuolelta kellanoranssi.[2] Sammakko tunnetaan erityisesti huimista loikistaan: se voi loikata kerralla jopa kolmen metrin matkan, vaikkakin se ei yleensä jaksa tehdä näitä loikkia peräkkäin kolmea useampaa. Goljatsammakko syö ravinnokseen hyönteisiä.

Tämä maailman suurin sammakkolaji elää suurimman osan ajastaan viidakkopuroissa, missä se on taitava uimaan ja sukeltamaan vahvojen takaraajojensa ansiosta. Harvoin noustessaan maalle goljatsammakko hyppää häirittäessä välittömästi takaisin veteen. Koiras on suurempi kuin naaras, mikä on harvinaista sammakoilla. Sen lisääntymisestä ei tiedetä paljoa, mutta munat lasketaan sadekauden aikana. Goljatsammakko on yöaktiivinen.[3]

Goljatsammakosta on tullut uhanalainen, koska sitä pyydystetään sekä ravinnoksi että myytäväksi sammakkokilpailuihin ja eläintarhoihin. Myös elinympäristön tuhoutuminen on ollut sille haitaksi.[1]

  1. a b c Jean-Louis Amiet: Conraua goliath IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2004. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
  2. ARKive (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. O'Shea, Mark; Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 235. readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4