Golfin historia

Golfin tarkka historia on epäselvä, mutta yleisesti hyväksytyn arvion mukaan urheilulaji syntyi Skotlannissa sydänkeskiajalla.

Alkuperä

Ensimmäinen golfin tapainen laji näki päivänvalon 26. helmikuuta 1297 Alankomaissa, Loenen aan de Vecht -nimisessä kaupungissa. Hollantilaiset pelasivat peliä kepillä ja nahkapallolla tarkoituksenaan lyödä pallo useiden satojen metrien päässä sijaitsevaan kohteeseen mahdollisimman vähin lyönnein. Voittaja oli se, joka pääsi kohteeseen vähimmällä lyöntimäärällä. Golf, kuten sen nykyään ymmärrämme, pidetään yleisesti ottaen kuitenkin skottilaisena keksintönä, sillä peli mainittiin 1600-luvulla kahdessa eri Skotlannin parlamentin säädöksessä, joissa kielletään gowf-nimisen pelin pelaaminen. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin esittäneet, että nämä maininnat viittaavat toiseen, paljon shintya, hurlingia tai maahockeytä muistuttavaan peliin, ei niinkään golfiin. Heidän mielestään peli, jossa pyritään puttaamaan pieni pallo maassa olevaan reikään käyttämällä golfmailaa, pelattiin Alankomaissa 1800-luvulla ja että tämä tapahtui aikaisemmin kuin Skotlannissa. On olemassa myös vielä aiempia viittauksia golfin tapaisiin peleihin eri puolilla manner-Eurooppaa. Esimerkiksi vuonna 1452 Skotlannin kuningas Jaakko II kielsi pelin, koska se vei aikaa hänen alamaistensa jousiammunnan harjoittelulta.

Edellä mainitut golfin tapaiset lajit ovat oikeastaan nykyaikaisen golfin esi-isiä. Juuri nykyisen muotoinen peli kehittyi Skotlannissa, samoin kuin moni muu ensimmäinen, golfiin ja golfauskulttuuriin olennaisesti liittyvät asiat. Näihin lukeutuvat muun muassa ensimmäinen pysyvä golfkenttä, ensimmäisten golfklubien jäsenyydet, lajin ensimmäiset kirjalliset säännöt ja reikien vakiomäärä kahdeksassatoista. Virallisten kilpailujen rakenne kehittyi Skotlannissa ja monia kilpailuja järjestettiin skottilaisten kaupunkien välillä. Ennen pitkää nykyisen muotoinen golf levisi Skotlannista Englantiin ja sitä kautta muuhun maailmaan.

Nykyään maailman vanhin käytössä oleva golfkenttä on 'The Old Links', joka sijaitsee Musselburghin kaupungissa. Kyseinen rata perustettiin alun perin 7-reikäisenä viimeistään vuonna 1672, ja Musselburgh Golf Club puolestaan perustettiin vuonna 1774. Todisteiden mukaan Musselburgh Linksin kentällä on pelattu golfia jo perustamisvuonna, vaikka huhujen mukaan Skotlannin kuningatar Maria Stuart olisi pelannut siellä jo vuonna 1567.

Golf-sanan etymologia

Golf mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksessa vuonna 1457 eräässä skotlantilaisessa kiellettyjä pelejä listaavassa lakisäädöksessä nimellä gouf, joka mahdollisesti juontuu skotin kielen sanasta goulf (sanalla on erilaisia kirjoitusasuja) merkiten lyömistä tai iskemistä. Tämä sana puolestaan voi juontua hollannin kielen sanasta "kolf", joka tarkoittaa keppiä tai mailaa. Tästä juontaa juurensa myös erään toisen, Alankomaissa kehitetyn pelin nimi Kolven, jonka yksikkömuoto on kolf.

Urbaanin legendan mukaan golfin nimi on oikeastaan akronyymi englannin kielen sanoista "Gentlemen Only, Ladies Forbidden" (suom. "vain herrasmiehille, ei naisille"). Tämä on melko todennäköisesti kansanetymologinen tapaus, sillä akronyymien käyttö sanana on moderni ilmiö. Näin ollen on ilmaus on todennäköisemmin bakronyymi kuin akronyymi.

Golfradan kehitys

St Andrewsin golfkenttää Old Courselta katsottuna

Golfrata ei ole aina ollut 18-reikäinen. Jo 1600-luvulla St Andrewsissa pelaajat loivat polun aaltoilevan maaston läpi ja pelasivat golfia kohteinaan reiät, joiden paikat määritettiin topografian avulla. Varsinaisella radalla oli seitsemän reikää, jotka sijaitsivat alueen koko pituudelta klubitalon ja kiinteistön perimmäisen kaistaleen välillä. Reikien lukumäärä väheni yhdestätoista yhdeksään, joten koko radalla oli yhteensä kahdeksantoista reikää. Koska St Andrewsilla oli asema golfin pääkaupunkina jo golfin historian alussa, kaikki muut golfradat seurasivat sen mallia ja loivat golfkenttänsä 18-reikäisinä. Tämä standardi on pysynyt samana nykypäivään asti.

Varusteiden kehitys

Golf-pelin kehitys on selitettävissä siinä käytettävien varusteiden kehityksellä. Jotkin kaikkein huomattavimmat edistysaskeleet golfissa ovat olleet osa golfpallon kehitystä. Golfpallo tuli monessa eri muodossa ennen 1930-lukua, jolloin Yhdysvaltain Golfliitto (United States Golf Association, USGA) asetti pallon sekä koolle että painolle vakiomitat. Näiden standardien jälkeen USGA lisäsi säännön, jonka mukaan golfpallon alkunopeus saa olla korkeintaan 250 jalkaa eli 76,2 metriä sekunnissa. Siitä lähtien golfpallo on jatkanut kehitystään ja vaikuttanut golfin pelaamiseen.

Toinen huomattava tekijä golfin kehityksessä on ollut golfmailojen kehitys. Ensimmäiset golfmailat valmistettiin puusta, jota oli alueella paljon. Vuosien varrella hikkoripuusta tuli varsien valmistuksessa käyetty vakiomateriaali ja amerikanpersimonista puolestaan suosittu materiaali mailojen lapojen valmistuksessa sen kovuuden ja vahvuuden takia. Kun golfpallo kehittyi ja siitä tuli entistä kestävämpi gutty-mallin kehittämisen myötä 1850-luvulla, myös mailan lapojen annettiin kehittyä ja erilaisia rautaisin lavoin varustettuja mailoja alkoi esiintyä golfkentillä. Teräslapojen synty sijoittuu 1890-luvun loppupuolelle, mutta niiden käyttöönotto golfin johtavien tahojen parissa oli hidasta. 1970-luvun alussa golfmailojen kehityksessä tapahtui muutos, kun varsien valmistuksessa alettiin käyttää grafiittia sen keveyden ja kestävyyden vuoksi. Ensimmäiset metalliset puumailat kehitettiin 1980-luvun alussa ja lopulta metalli korvasi puun kokonaan mailojen valmistuksessa sen vahvuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Viimeisin golfmailojen teknologia käyttää grafiittivarsia ja kevyitä titaanilapoja, sillä titaanilla lavoista voidaan tehdä aikaisempaa suurempia. Lisäksi näiden nykyaikaisten materiaalien vahvuus mahdollistaa lapojen iskupinnan olevan aikaisempaa ohuempia, mikä lisää niin sanottua vieteriefektiä pallon ja mailan välisessä kontaktissa. Teoriassa tämä voi lisätä pallon lentämää matkaa. Yhdysvaltain Golfliitto on viime aikoina rajoittanut COR-säädöksellä (Coefficient of Restitution, suom. palautumiskerroin eli kuinka paljon lavan liike-energiasta siirtyy osuman jälkeen palloon) vieteriefektiä kertoimeen .83 ja mailan lavan kokoa maksimissaan 460 kuutiosenttimetriin tarkoituksenaan ylläpitää golfpeliin sisältyvää jännitystä.

Viimeaikaiset löydökset golfin tapaisesta lajista Kiinassa

Ming-dynastian aikainen hallitsija Xuande (n. 1425-1435) puttaamassa?

Huhtikuussa 2005 uudet todisteet herättivät golfin alkuperää koskevan keskustelun. Lanzhoun yliopiston professori Ling Honglingin löytämien todisteiden mukaan nykyistä golfia muistuttavaa lajia on pelattu Kiinassa Tang-dynastian ajalta lähtien, siis 500 vuotta ennen ensimmäistäkään mainintaa golfista Skotlannissa. Song-dynastian (960.1279) Dōngxuān-arkistot (kiinaksi 東軒錄) kuvailevat chuíwán (捶丸)-nimistä peliä sekä sanallisesti että piirroksin. Peliä pelattiin kymmenellä mailalla, muun muassa cuanbang-, pubang- ja shaobang-mailoilla, joita voi verrata draiveriin (eli puu-1-mailaan), puu-2-mailaan ja puu-3-mailaan. Mailat koristeltiin jade- ja kultaupotuksin, mikä osoittaa pelin olleen vain varakkaiden huvia. Kiinalaisissa arkistoissa on myös viitteitä Tang-dynastian aikaiseen virkamieheen, joka pyysi tytärtään kaivamaan maahan kuoppia kohteikseen. Professori Ling esitti, että mongolialaismatkaajat olisivat tuoneet golfin Eurooppaan ja sitä kautta Skotlantiin myöhäiskeskiajalla. The Royal and Ancient Golf Club of St Andrews -golfklubin, erään Skotlannin vanhimpien golfjärjestöjen edustaja sanoi keppi-pallo-pelien olleen osa historiaa monen vuosituhannen ajan, mutta "meidän tuntemamme, kahdeksallatoista reiällä pelattavan golfin juuret ovat selkeästi Skotlannissa".