Gogmagog (taruolento)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gogmagog

Gogmagog on brittein kansanperinteessä esiintyvä taruolento.

Tarun mukaan Britteinsaaria hallitsi ennen hurjien jättien joukko. Britanniaa kutsuttiin siihen aikaan Albioniksi. Gogmagog oli näistä jäteistä kaikkein voimakkain ja eli muita pidempään. Näillä olennoilla kerrottiin olevan runsaan parinkymmenen miehen voimat. Gogmagog ja muut rodun edustajat kasvoivat jopa nelimetrisiksi jäteiksi. Gogmagog näytti inhottavan rumalta ja pelottavalta. Albionin kalsean ilmaston vuoksi hän oli verhoutunut eläimen taljaan.

Gogmagogin väkivaltaisuus selittyi perinnöllisillä tekijöillä. Diocletianuksella, Rooman keisarilla, oli 33 tytärtä. He olivat kaikki villejä ja aiheuttivat kaikenlaista harmia. Naiset pakotettiin avioliittoon, mutta tapettuaan miehensä heidät karkotettiin tuuliajolle laivaan. Alus rantautui muinaisen Britannian rannikolle. Naiset tekivät sopimuksen paholaisen kanssa ja synnyttivät jättiläisten suvun. Olennot surmasivat saaren muut asukkaat ja hallitsivat paikkaa siihen asti, kunnes troijalaiset puuttuivat tilanteeseen.

Tarun mukaan troijalaiset maahanmuuttajat tunkeutuivat Albioniin ja joutuivat yhteenottoihin jättien kanssa. Vaikka jätit olivat voimiltaan mahtavampia kuin troijalaiset, niin troijalaiset kukistivat jätit sotataitonsa ja ylivoimansa turvin.

Gogmagog oli rotunsa viimeinen edustaja. Gogmagog ja troijalainen soturi Corineus kävivät kaksintaistelun. Raa'an ottelun päätteeksi Corineus heitti Gogmagogin alas jyrkänteeltä kiviin ja mereen.[1]