Gliese 436 b
Gliese 436b | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjä(t) | Säteisnopeus |
Löytöpäivä | 31. elokuuta 2004[1] |
Havaintomenetelmä(t) | Paul Butler & Geoffrey Marcy[1] |
Tähden ominaisuudet | |
Tähden nimi | Gliese 436 |
Tähden etäisyys Auringosta | 10,2 pc[2] |
Tähden massa |
0.452+0.012 −0.012[2] |
Tähden spektriluokka | M2,5[2] |
Tähden metallisuus | -0,32 (± 0,12)[2] |
Tähden ikä | 6,0 ( -5,0 +5,0 ) Ga[2] |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Isoakselin puolikas | 0,02887 (± 0.00095)[2] AU |
Eksentrisyys |
0.1912+0.0571 −0.0449[2] |
Kiertoaika | 2,64394 (± 9,85041e-05)[2] vrk |
Inklinaatio |
85.8+0.25 −0.25 deg[2]° |
Periastronin aika | 2452992,1[2] JD |
Fyysiset ominaisuudet | |
Massa |
0.07+0.0052 −0.0052[2] MJ |
Säde | 0,38[2] RJ |
Putoamiskiihtyvyys | 18,07 (± 1,03)[2] m/s² |
Gliese 436b, lyhyemmin GJ 436 b, on vuonna 2004 Gliese 436:n läheisyydestä löydetty eksoplaneetta ja yksi ensimmäisistä kuumista neptunuksista. Planeetta on myös ensimmäinen kokoluokkansa eksoplaneetta, joka on havaittu ylikulun avulla.[1]
Löytäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gliese 436b:n löysivät vuonna 2004 yhdessä Carnegie Institute of Washingtonin ja University of California, Berkeleyn planeettojen etsimistä varten perustetun tiimin Paul Butler ja Geoffrey Marcy. Yhdessä 55 Cancri e:n kanssa Gliese 436b oli ensimmäinen Neptunuksen kokoluokkaa oleva, aurinkokunnan ulkopuolelta löydetty planeetta.[1]
Planeetan fyysiset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Planeetta kiertää emotähden vain vajaassa 3 vuorokaudessa, ja kiertorata sijoittuu noin 4 miljoonan kilometrin päähän tähdestä. Lähellä tapahtuva kiertäminen nostaa planeetan pintalämpötilan 300 celsiusasteeseen, ja yli 22-kertainen maan massa nostaa paineen planeetan pinnalla suureksi. Ylikulkujen ansiosta on saatu määritettyä myös planeetan läpimitta ja sen perusteella planeetan keskitiheys on melko alhainen. Tämän perusteella tutkijat arvelevat, että planeetta olisi osittain tai kokonaan veden peitossa, ja sen ympärillä saattaa olla ohut, vedystä ja heliumista koostuva ilmakehä. Mikäli näin on, kyseessä olisi ensimmäinen havainto niin kutsutusta valtameriplaneetasta. Suuren paineen ansiosta planeetan vesi ei kuitenkaan ole nestemäistä tai höyrysty kokonaan, vaan veden olomuoto on lähellä "kuumaa jäätä".[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähdet | Regulus, γ1 Leo, Denebola, δ Leo, ε Leo, θ Leo, ζ Leo, η Leo, ο Leo A, ο Leo B, γ2 Leo, ρ Leo, μ Leo, ι Leo, σ Leo, 54 Leo, υ Leo, λ Leo, 31 Leo, 60 Leo, φ Leo, κ Leo, 93 Leo, 72 Leo, χ Leo, π Leo, 61 Leo, 87 Leo, 40 Leo, 58 Leo, τ Leo, 59 Leo, ξ Leo, 10 Leo, 6 Leo, 48 Leo, 75 Leo, ν Leo, 92 Leo, 22 Leo, 73 Leo, 53 Leo, ψ Leo, 79 Leo, ω Leo, 69 Leo, 37 Leo, 46 Leo, HD 94402, 52 Leo, 51 Leo, 65 Leo, 95 Leo, 86 Leo, 81 Leo, 44 Leo, 15 Leo, 18 Leo, 49 Leo, 67 Leo, 3 Leo, 8 Leo, 85 Leo, 89 Leo, 39 Leo, 76 Leo, 55 Leo, 56 Leo, 35 Leo, 62 Leo, 90 Leo, 45 Leo, R Leo, 43 Leo, 20 Leo, 42 Leo, 13 Leo, 88 Leo, 54 Leo, 7 Leo, 80 Leo, 37 Sex, 34 Leo, 19 Leo, 23 Leo, 64 Leo, 83 Leo A, 18 LMi, 9 Leo, 11 Leo, 52 LMi, 71 Leo, HD 89307, 83 Leo B, HD 81040, HD 88133, HD 100777, GJ 436, CW Leo, Wolf 359 |
---|---|
Eksoplaneetat | 83 Leonis B b, HD 81040 b, HD 88133 b, GJ 436 b |