Gioacchino Otta
Gioacchino (Joachim) Otta (20. maaliskuuta 1775 Torino – 2. tammikuuta 1848 Helsinki) oli miekkailunopettaja ja suomalaisen voimistelun uranuurtajia.[1]
Ottan isä oli ammatiltaan lääkäri. Otta osallistui Napoleonin sotiin ja jäi 1807 aliluutnanttina Pommerissa ruotsalaisten vangiksi. Hän antoi Tukholmassa miekkailunopetusta ja tuli 1812 Turun Akatemian miekkailunopettajaksi.[2] Vuonna 1830 hän sai miekkailun lehtorin arvonimen. Hän opiskeli seuraavana vuonna Tukholmassa voimistelua von Lingin johdolla ja vaikutti sitten merkittävästi siihen, että Helsingin yliopiston konsistori antoi Carl Ludvig Engelin tehtäväksi rakennuttaa yliopistolle erityinen voimistelusali. Rakennus valmistui vuonna 1834, ja seuraavana vuonna Otta nimitettiin uuden laitoksen yliopettajaksi. Sen ohjelmaan kuuluivat miekkailu, voimistelu ja tanssi. Ottan puoliso vuodesta 1816 oli Hedvig Appelström (k. 1859), vartioluutnantti Henrik Flintsbergin leski.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 563. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- ↑ Veli-Matti Autio: Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, Venäjän vallan aika 1809–1917, Yliopiston voimistelulaitos [1]. Helsinki: Helsingin yliopisto, Hallintovirasto, Keskusarkisto, © 2003–2008 (tarkistettu 25.1.2017)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herra Otta, Sakari Topeliuksen, Y. A. Wallinin ja Volmar Schildtin voimistelunopettaja, Kansan kuvalehti, 12.05.1934, nro 19, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
