Gilles-Marie Oppenordt
Gilles-Marie Oppenordt, myös Oppenord tai Oppenort, (1672–1742) oli ranskalainen arkkitehti ja koristetaiteilija. Hänen isänsä oli hollantilainen ebenisti Alexandre-Jean Oppenord.[1]
Kahdeksan vuotta Italiassa opiskeltuaan Oppenordt toimi Pariisissa, jossa hänestä tuli aikansa vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita, koristajana rokokoon luojia. Hän suunnitteli sittemmin vallankumouksen aikana hävitetyn Saint-Germain-des-Prés’n luostarin kirkon tabernaakkelin. Hän jatkoi Saint-Sulpicen kirkon rakentamista (1719), suunnitteli Palais Royalin maalausgallerian sisustuksen ja muita töitä. Tunnetuin hän kuitenkin huomattavilla suunnitteluillaan, joista monia Gabriel Huquier kaiversi kuparille. Hän on monessa suhteessa lähempänä myöhemmän italialaisen renessanssin mestaria Gian Lorenzo Berniniä, Francesco Borrominia ja Ferdinando Fugaa kuin François Mansartia ja muita ranskalaisia. Koristelussaan Oppenort mittausopillisissa puitteissa pysyen pyrkii selvästi murtamaan konstruktiivisen kireyden dekoratiiviseksi kepeydeksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gilles-Marie Oppenordt Wikimedia Commonsissa