Gilbert Bozon
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Ranska | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Helsinki 1952 | 100 m selkäuinti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Torino 1954 | 100 m selkäuinti | |
Hopeaa | Torino 1954 | 4×200 m vapaauintiviesti | |
Välimeren kilpailut | |||
Kultaa | Alexandria 1951 | 100 m selkäuinti | |
Kultaa | Barcelona 1955 | 100 m selkäuinti |
Gilbert Fernand Charles Bozon (19. maaliskuuta 1935 Troyes – 21. heinäkuuta 2007 Tours) oli ranskalainen uimari, olympiamitalisti ja Euroopan mestari. Erityisesti selkäuinnissa menestynyt Bozon teki urallaan kolme henkilökohtaista maailmanennätystä lyhyellä radalla.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bozon saavutti 17-vuotiaana 100 selkäuinnissa olympiahopeaa Helsingissä 1952 hävittyään Yhdysvaltain Yoshinobu Oyakawalle. Hän kilpaili myös Melbournen kesäolympialaisissa 1956.[1] Torinon EM-kilpailuissa 1954 Bozon voitti 100 metrin selkäuinnissa Euroopan mestaruuden ja sijoittui Ranskan 4×200 metrin vapaauintiviestijoukkueesa hopealle.[2] Bozon ui myös kaksi kultaa Välimeren kilpailuista 100 metrin selkäuinnista vuosina 1951 ja 1955.
Bozon ui selkäuinnissa lyhyellä radalla kolme henkilökohtaista maailmanennätystä: 100 metrillä vuosina 1952 ja 1955 ja 200 metrillä vuonna 1953. Hän kuoli pitkällisen sairauden jälkeen 72-vuotiaana heinäkuussa 2007.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gilbert Bozon Bio, Stats, and Results Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olympics at Sports-Reference.com
- ↑ Gbathletics.com
- ↑ Carnet: deces de Gilbert Bozon. Sport365 (Arkistoitu – Internet Archive)
1926: Gustav Frölich | 1927: Eskil Lundahl | 1931: Gerhard Deutsch | 1934: John Besford | 1938: Heinz Schlauch | 1947: Georges Vallerey | 1950: Göran Larsson | 1954: Gilbert Bozon | 1958: Robert Christophe | 1970: Roland Matthes | 1974: Roland Matthes | 1977: Miloslav Rolko | 1981: Sándor Wladár | 1983: Dirk Richter | 1985: Igor Poljanski | 1987: Sergei Zabolotnov | 1989: Martín López-Zubero | 1991: Martín López-Zubero | 1993: Martín López-Zubero | 1995: Vladimir Selkov | 1997: Martín López-Zubero | 1999: Stev Theloke | 2000: David Ortega | 2002: Stev Theloke | 2004: László Cseh | 2006: Arkadi Vjattšanin | 2008: Markus Rogan | 2010: Camille Lacourt | 2012: Aristídis Grigoriádis | 2014: Chris Walker-Hebborn | 2016: Camille Lacourt | 2018: Kliment Kolesnikov | 2020: Robert Glință | 2022: Thomas Ceccon |