Geserin kalenteri
Geserin kalenteri on Israelista muinaisen Geserin kaupungista kaivauksissa löydetty 900-luvun loppupuolelta ennen ajanlaskun alkua peräisin oleva teksti. Teksti on eri näkemysten mukaan on joko hepreaa tai foinikiaa. Sen käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta, mutta sen on tulkittu olevan kalenteri. Todennäköisesti kyseessä on muistamisen avuksi laadittu runo. Geserin kalenteri on nykyisin Istanbulin arkeologisen museon kokoelmissa.
Kalenteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geserin kalenteri löytyi Israelista muinaisen Geserin kaupungin kaivauksissa, Sefelan alueelta vuonna 1908. Nykyisin sitä säilytetään Istanbulin arkeologisessa museossa. Kalenterin teksti on kaiverrettu noin 11 senttimetriä korkeaan ja 7 senttimetriä leveään kalkkikivilaattaan foinikialaisilla aakkosilla. Teksti on siinä käytettyjen kirjainmuotojen perusteella peräisin 900-luvun loppupuolelta eaa. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, onko tekstin kieli hepreaa vai foinikiaa. Teksti on seitsemän riviä pitkä ja lisäksi sen marginaaliin ja laatan kääntöpuolelle on kirjoitettu nimi.[1]
Tekstin lukutapa on melko yksiselitteinen, mutta sen käyttötarkoitus on epävarma. Koska siinä luetellaan maatalousvuoden keskeisiä toimia, kyseessä on tulkittu olevan kalenteri. Sitä on pidetty esimerkiksi kirjurioppilaan harjoituksena tai verotusta varten kirjoitettuna. Todennäköisesti kyseessä on muistamisen avuksi laadittu runo.[1]
Geserin kalenterin tekstissä ensimmäisenä maatalousvuoden toimintona ei mainita kylvöä vaan sana ”korjuu”. Sillä viitataan syksyllä kypsyneen hedelmäsadon korjaamiseen. Tärkeimpänä tehtävänä silloin oli poimia oliivit. Geserin alueella se tapahtui syys–marraskuussa. Kyseessä oli syksyn viimeinen sadonkorjuutehtävä, ennen kuin syyssateiden alettua maanmuokkaus aloitti taas uuden satokauden. Hyvänä kasvukautena vallitsi rytmi, jossa oli koko ajan jokin kylvö- tai korjuutyö käynnissä.[1]
Kalenterin teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1 Kaksi kuukautta on korjuuta.
2 Kaksi kuukautta on kylvöaikaa.
3 Kaksi kuukautta on jälkikylvön aikaa.
4 Yksi kuukausi on heinänkorjuuta.
5 Yksi kuukausi on ohran korjuuta.
6 Yksi kuukausi on korjuuta ja punnitsemista.
7 Kaksi kuukautta on viininkorjuuta.
8 Yksi kuukausi on kesäkorjuuta.
Marginaali:
Abija[hu.]
Kääntöpuoli:
Penijahu.
[1]
Rivi 4 on tekstin ongelmallisin kohta. Siinä mainitaan ”pellavanleikkuu”. Pellavan korjuu tekstin kuvaamaan vuodenaikaan helmi–maaliskuussa oli mahdollista vain Jordanin laaksossa. Lisäksi pellavan kasvatuksesta on vähän merkkejä rautakauden Palestiinasta ja pellava on todennäköisesti tuotu pääosin Egyptistä. Onkin ajateltu, että vaikka tekstissä puhutaan sananmukaisesti pellavasta, ilmaisulla on tarkoitettu mahdollisesti heinänkorjuuta. Tähän aikaan vuodesta todennäköisesti korjattiin ja varastoitiin heinäkasveja karjalle rehuksi, kuten palestiinalaisilla oli tapana tehdä esimerkiksi vielä 1900-luvun alussa.[1]
Ilmaisu ”kaksi kuukautta” on tekstissä sananmukaisesti muodossa ”hänen kaksi kuukauttaan”. Sana ”kuukausi” on kontekstista päätellen duaalimuodossa merkityksessä ”kaksi kuukautta”, koska näin kalenteri saadaan kattamaan koko vuoden, yhteensä kaksitoista kuukautta. Sanaan on lisätty yksikön kolmannen persoonan omistuspääte ”hänen” maskuliinimuodossa. Sillä viitataan maanviljelijään.[1]
Kylvöaika viittaa viljojen kylvämiseen marras-joulukuussa ja jälkikylvö erilaisten kasvisten kylvämiseen, joka tapahtui joulu-helmikuussa. Heinänkorjuu on kirjaimellisesti ”pellavanleikkuuta” ja ohran korjuu tapahtui huhtikuussa. Korjuu viittaa vehnän korjaamiseen toukokuussa ja viljojen punnitsemiseen. Viinisato korjattiin ja viiniköynnökset hoidettiin kesä-elokuussa ja kesäkorjuu viittaa kesähedelmien keräämiseen elokuussa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 28-30. (julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0)) Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8 Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).