Gerret Korsemann
Gerret Korsemann (8. kesäkuuta 1895 Nebel, (Amrum), Saksa – 16. heinäkuuta 1958 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen SS-kenraaliluutnantti (SS-Gruppenführer) ja poliisin kenraaliluutnantti natsi-Saksan ja toisen maailmansodan aikana.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korsemann osallistui ensimmäiseen maailmansotaan. Hänet palkittiin ensimmäisen ja toisen luokan rautaristeillä 1914, sekä haavoituttuaan 1918 mustalla haavoittumismerkillä. Sodanjälkeen hän oli aktiivisesti mukana puolisotilaallisen vapaajoukon Freikorps Grodnon toiminnassa. 1921 Korsemann muutti asumaan Baltian maihin ja avioitui tanskalaisnaisen kanssa 1922. Hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen vuonna 1926 jäsennumerolla 47,735 ja edelleen SA-joukkoihin. Tammikuun lopulla 1939 Korsemann siirrettiin SS:n, jossa hänen arvonsa oli Oberführer.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolan valtauksen jälkeen 1940 Korsemann siirtyi Lubliniin, jossa hän toimi järjestyspoliisin komentajana. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Korsemann ylennettiin kenraalimajuria vastanneeksi SS-Brigadeführeriksi, ja hän toimi korkeampana SS- ja poliisijohtajana (HSSPF[1]) erikoistehtävissä Venäjän Kaukasuksella. Näihin tehtäviin kuului muun muassa juutalaisten etsiminen, kokoaminen ja tuhoaminen. Vuonna 1941 Korsemann oli järjestämässä 17 000 juutalaisen joukkoteloituksia Rovnossa ja vuoden 1942 alussa hän järjesti 12 000 juutalaisen teloituksen Harkovassa. Hän oli todennäköisesti osallisena myös Babi Jarin joukkoteloituksissa 29.–30. syyskuuta 1941, joissa murhattiin yli 33 000 juutalaista. Heinäkuussa 1942 hänet ylennettiin SS:n ja poliisin kenraaliluutnantiksi ja hän toimi SS- ja poliisijohtajana (SSPF[2]) Kaukasuksen alueella. Puna-armeijan ajettua saksalaiset Kaukasukselta Korsemann ehti toimia Mogilevissa korkeamman SS- ja poliisijohtajan sijaisena, kunnes häntä vastaan esitettiin syytöksiä pelkuruudesta vetäytymisen aikana. Korsemann pyysi kirjeitse eroa tehtävistään esimieheltään sotamarsalkka Ewald von Kleistilta. Tapaus kiinnitti SS:n ylimmän johtajan Heinrich Himmlerin huomion. Hän ei pitänyt hyväksyttävänä, että korkea-arvoinen SS-upseeri pyytää eroa Wehrmachtin upseerilta ja Himmler alensikin Korsemannin SS-Hauptsturmführeriksi. Tammikuusta 1944 sodan loppuun Korsemann toimi komppanianpäällikkönä SS-divisioona Totenkopfissa.
Sodan jälkeen 1947 hänet toimitettiin sotatuomioistuimeen Puolaan, jossa hänet tuomittiin sotarikoksista 18 kuukaudeksi vankeuteen. Hän vapautui 1949 ja eli elämänsä loppuun häiriöttä Länsi-Saksassa.
