Geronthrai
| Geronthrai | |
|---|---|
| Γερόνθραι | |
| Sijainti | |
  Geronthrai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Geráki, Gerónthres, Evrótas, Lakonia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Lakonia |
Geronthrai (m.kreik. Γερόνθραι,[1] myös Geranthrai, Γεράνθραι;[2][3] lat. Geronthrae, Geranthrae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lakoniassa Kreikassa.[4][5] Se sijaitsi nykyisen Evrótaksen kunnan Gerákin kylän paikalla.[6][7][8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geronthrain kaupunki sijaitsi hallitsevalla paikalla Eurotas-joen tasangon itälaidalla kohoavan vuoren lounaisrinteellä. Pausaniaan mukaan kaupungin etäisyys rannikolla sijainneesta Akriaista oli 120 stadioninmittaa.[5][9] Kaupunki sijaitsi samalla kukkulalla, jolla nykyinen Gerákin kylä sijaitsee, ja sen akropoliina toimi kukkulan korkein kohta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Dontákia (Δοντάκια, ”Hampaat”).[6][7][10]
Geronthrain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[4] Geronthraista pohjoisluoteeseen sijaitsi Selinus ja koilliseen Marios. Kauempana kaakossa sijaitsi Pleiai eli Palaia, lounaassa Krokeai ja Helos, ja idässä muun muassa Amyklai ja Sparta.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geronthrain paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella[10] ja varhaisella helladisella kaudella.[7] Geronthrain kaupunki oli olemassa mykeneläiseltä kaudelta lähtien.[10] Se kuului Lakonian muinaisiin akhaialaisiin kaupunkeihin, jotka vastustivat pitkään doorilaisia valloittajia. Spartalaisten kerrotaan valloittaneen ja asuttaneen sen lopulta kuningas Telekloksen aikana 700-luvun eaa. puolivälissä yhdessä Amyklain ja Fariin kanssa. Tämän jälkeen se oli spartalaisten perioikkialuetta.[4][5][2]
Kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta sen todellinen asema tunnetaan huonosti. Sen arvellaan kuitenkin olleen perioikkien polis noin vuodesta 500 eaa. lähtien.[4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Geronthrētēs (Γερονθρήτης, door.kreik. Γερονθράτας, Geronthrātās).[5]
Geronthrai oli merkittävä edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Roomalaisella kaudella se kuului Vapaiden lakonialaisten liittoon.[11] 300-luvun alussa jaa. Geronthrai oli ilmeisesti merkittävä kauppapaikka, sillä sieltä on löydetty kreikankielinen käännös Diocletianuksen hintaediktistä eli De pretiis rerum venaliumista (”Tavaroiden myyntihinnoista”) vuodelta 301.[5][10]
Geronthrain kaupunki jatkoi kukoistustaan bysanttilaisella ajalla.[10] Kaupunki oli piispanistuin ja yksi tärkeimmistä paikoista Eurotaan laaksossa.[5][12] Frankkivallan aikana Geronthrain vanhan akropoliin korvasi linnoituspaikkana Gerákin linna. Se rakennettiin noin vuonna 1209–1250 noin kaksi kilometriä idempänä olevalle vuorenhuipulle. Myöhemmin asutus palasi antiikin aikaiselle paikalle,[7][10] jossa nykyisen Gerákin kylän nimi on muuntunut Geronthraista.[5] Antiikin aikaisen kaupungin mukaan on nimetty myös Evrótaksen kunnan osa Gerónthresin kunnallisyksikkö, joka on entinen itsenäinen kunta ja jossa Geráki sijaitsee.
Kaupungin akropoliin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1905. Niitä suoritti British School at Athens eli Britannian Ateenan-instituutti. Kaivauksia jatkoi Alankomaiden Ateenan-instituutti 1990-luvulla.[10][13]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geronthrain mykeneläisen kauden löytöihin lukeutuu kyklooppimuurin jäänteitä sekä keramiikkaa.[10] Antiikin ajan Geronthrain akropolis oli ympäröity muureilla, joista on löydetty osia. Ne ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[4][5] Löydöksiin lukeutuu myös rakennusten jäänteitä klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta,[4] sekä bysanttilaisella ajalla akropoliin muurin tehtyjä vahvistuksia.[10]
Pausaniaan mukaan akropoliilla oli Apollonille omistettu temppeli. Löydetyt kapiteelit ja muut veistoskoristellut osat sekä votiiviesineet saattavat liittyä siihen.[4][5][14][15] Kaupungissa oli myös Areelle omistettu temppeli ja lehto, jossa järjestettiin vuosittain juhla, johon naiset eivät saaneet osallistua. Kaupungin agoraa ympäröi juomavedeksi soveltuvia lähteitä. Ne on paikannettu alempaa kukkulan rintestä.[5]
Roomalaiselta kaudelta on löydetty akveduktin ja balaneiumin eli kylpylän jäännöksiä.[10] Diocletianuksen hintaediktin käsittävän piirtokirjoituksen katkelmia on marmorikivissä, joita on käytetty uudelleen Gerákin Pyhän Johannes Khrysostomoksen (Ágios Ioánnis o Chrysóstomos) kirkossa. Ne olivat alun perin kaupungin agoralla.[10][16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.21.7, 3.22.6.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 3.2.6.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Γερένθραι; Hierokles: Synekdemos 392.
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”332. Geronthrai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Geronthrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Geronthrai Pleiades. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Geronthrai (Lakonia) 19 Geraki - Γερόνθραι ToposText. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”58 D4 Geronthrai”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.22.7.
- ↑ a b c d e f g h i j k Γεράκι Lakonia.mobi. Viitattu 9.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.2.6, 3.21.7, 3.22.6.
- ↑ Leake, William Martin: Morea Vol. III, s. 7, Peloponnesiaca, s. 149, 362; de Boblaye, Émile Le Puillon: Recherches géographiques sur les ruines de la Morée, s. 95; Curtius, Ernst: Peloponnesos, Vol. II, s. 302.
- ↑ Γεράκι Λακωνίας: Ένας προορισμός για το φθινόπωρο Travel.gr. Viitattu 9.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.22.6–7.
- ↑ Böckh, August: Inscriptiones Graecae no. 1334: στάλα πετρίνα ἐν τὧ ἱερὧ τὧ τοῦ Ἀπόλλωνος.
- ↑ Ο Ναός του Αγίου Ιωάννου του Χρυσοστόμου Πολιτιστικός Σύλλογος Γερονθρών. Viitattu 9.10.2024. (kreikaksi)