Germaniawerft
| Friedrich Krupp Germaniawerft | |
|---|---|
| Perustettu | 1867 |
| Lakkautettu | 1945 |
| Kotipaikka | Kiel, Saksa |
| Toimiala | Laivanrakennus |
| Tuotteet | Kauppa-alukset, sotalaivat, sukellusveneet |
| Emoyhtiö | Krupp |
Germaniawerft tai virallisemmin Friedrich Krupp Germaniawerft oli saksalainen laivanrakennusyritys, jonka toimitilat sijaitsivat Kielin satamassa. Yritys oli merkittävin sukellusveneiden valmistaja Saksan keisarikunnan laivastolle ensimmäisessä maailmansodassa ja Kriegsmarinelle toisessa maailmansodassa. Alun perin yritys perustettiin vuonna 1867, mutta se ajautui konkurssiin. Friedrich Krupp osti konkurssipesän. Liittoutuneet sulkivat telakan toisen maailmansodan jälkeen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lloyd Foster perusti vuonna 1867 Norddeutsche Schiffbau-Gesellschaftin Gaardeniin lähelle Kieliä. Yrityksen tavoitteena oli valmistaa sota- ja kauppalaivoja. Vuonna 1876 yhtiö valmisti keisari Vilhelm II:n henkilökohtaisen jahdin SMY Hohenzollernin.
Yhtiö ajautui 1879 konkurssiin ja se jouduttiin myymään, jolloin siitä tuli osa Märkisch-Schlesischen Maschinenbau und Hütten-Aktiengesellschaftia. Yhtiö valmisti alusten lisäksi vuoteen 1822 asti höyrykoneita Berliinissä. Muutamaa vuotta myöhemmin yritys ajautui jälleen ongelmiin ja loppuvuodesta 1882 perustettiin uusi yritys, Schiff- und Maschinenbau-Actien-Gesellschaft Germania.
Yhtiö valmisti edelleen jokusen sotalaivan ja sillä oli hyvä maine torpedoveneiden valmistajana. Kuitenkin talousongelmat olivat aina läsnä ja elokuun lopulla 1896 Krupp osti yrityksen kiinnostuttuaan laivanrakennuksesta. Yhtiön telakan pinta-ala kaksinkertaistui 1898–1902 ja se kykeni valmistamaan entistä suurempia aluksia. Vuonna 1902 yhtiö vaihtoi nimensä Friedrich Krupp Germaniawerftiksi.
Vuonna 1908 telakka valmisti Max Oertzin suunnitteleman kuunari Germanian Gustav Krupp von Bohlen und Halbachille. Se oli kokoluokkansa ensimmäinen Saksassa valmistettu jahti. Ennen ensimmäistä maailmansotaa telakka valmisti joukon taistelulaivoja Saksan keisarikunnan laivastolle. Sodan aikana telakka keskittyi sukellusveneiden valmistukseen ja valmisti laivastolle kaikkiaan 84 sukellusvenettä.
Sodan jälkeen telakka palasi siviilialusten valmistukseen. Toisessa maailmansodassa telakka oli eräs tärkeimmistä Kriegsmarinen toimittajista, mihin eräänä syynä oli telakan ja laivaston Kielin tukikohdan läheisyys. Sodan aikana telakalla oli tilaus 240 sukellusveneestä, joista se valmisti 131. Vuonna 1944 telakalla oli töissä yli 10 000 työntekijää, joista noin 11 prosenttia oli pakkotyöläisiä.
Telakalta laskettiin 26. huhtikuuta 1945 vesille viimeinen sukellusvene U-4714, mutta sota päättyi ennen aluksen palvelukseenottamista.
Sodan jälkeen osittain raunioitunut telakka oli eräs ensimmäisistä liittoutuneiden haltuunottamista yrityksistä. Raskaasti pommitetun Kielin asukkaat protestoivat tuloksetta päätöstä vastaan. Telakka romutettiin eikä sitä rakennettu uudelleen. Howaldtswerke-Deutsche Werft osti 1960-luvun lopulla telakka-alueen sukellusveneiden valmistamiseksi. Vuonna 2015 sukellusveneiden valmistus alueella alkoi uudelleen.
