Georges Savaria
Georges Savaria (27. maaliskuuta 1916 Montréal – 1998[1]) oli kanadalainen pianisti, ondes Martenot'n soittaja ja säveltäjä.[2]
Savaria opiskeli isänsä Joseph-Élien johdolla pianon- ja urkujensoittoa. Teoriassa hän sai yksityisopetusta Claude Champagnelta. Hän sai vuonna 1937 pianistina Prix d'Europen ja lähti Pariisiin, jossa häntä opettivat Louis Aubert (harmonia, teoria), Lazare Lévy (piano), Marguerite Long (piano) ja Pierre Lucas (piano). Lisäksi hän opiskeli Schola Cantorum de Parisissa kontrapunktia Daniel-Lesurin ja urkujensoittoa Olivier Messiaenin johdolla. Toisessa maailmansodassa hän joutui internoiduksi leirille, mutta hänen onnistui paeta ja palata Kanadaan vuonna 1943.[2]
Savaria on esiintynyt pianistina muun muassa Québecin sinfoniaorkesterin kanssa. Hän opiskeli ondes Martenot'n soittoa vuosina 1959–1960 ja soitti sitä muun muassa Claude Champagnen Altituden kantaesityksessä CBC-sinfoniaorkesterin kanssa vuonna 1960.[2]
Savaria kuului Conservatoire de musique du Québec'n pysyvään henkilökuntaan vuodesta 1965. Hänen oppilaidensa joukossa oli Albert Grenier. Vuosina 1976–1978 hän opetti pianonsoittoa Conservatoire de Trois-Rivières'ssa, ja vuosina 1978–1980 hän toimi sen johdossa. Hänen omien sävellystensä joukossa on pianokonsertto (1951), lauluja ja pianokappaleita.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Author: "Savaria, Georges, 1916-1998" Conservatoire de musique et d'art dramatique Québec. Viitattu 5.9.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d The Canadian Encyclopedia: Georges Savaria (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
