George Osborne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. George Alexander Osborne oli irlantilainen pianisti ja säveltäjä.
George Osborne
Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeri
11.5.2010–13.7.2016
Pääministeri David Cameron
Edeltäjä Alistair Darling
Seuraaja Philip Hammond
Yhdistyneen kuningaskunnan varjovaltiovarainministeri
5.5.2005–11.5.2010
Johtaja Michael Howard
David Cameron
Edeltäjä Oliver Letwin
Seuraaja Alistair Darling
Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen jäsen
Tattonin vaalipiiri
7.6.2001–3.5.2017
Edeltäjä Martin Bell
Seuraaja Esther McVey
Henkilötiedot
Syntynyt23. toukokuuta 1971 (ikä 53)
Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
ArvonimiThe Right Honourable
Tiedot
Puolue Konservatiivipuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

George Gideon Oliver Osborne (s. Gideon Oliver Osborne, 23. toukokuuta 1971 Lontoo) on englantilainen konservatiivipoliitikko, joka toimi vuosina 2010–2016 Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministerinä David Cameronin hallituksessa.

Osborne astui virkaansa valtiovarainministerinä talouskriisin jälkeen ja hänen ministerikaudellaan Britanniassa tehtiin suuria talouden rakenteellisia uudistuksia ja valtion menoja leikattiin huomattavasti.[1][2] George Osbornea pidettiin David Cameronin kakkosmiehenä ja hänestä ennustettiin Britannian seuraavaa pääministeriä, mutta lopulta Osborne joutui jättämään hallituksen Britannian EU-eron takia, sillä hän oli kannattanut voimakkaasti Britannian pysymistä EU:ssa[3][4]

Poliittisen uran alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osborne valittiin vuonna 2001 alahuoneeseen Tattonin vaalipiiristä. Vaalipiiri on yksi yhdestätoista Cheshiren vaalipiiristä. Vuoden 2001 vaaleissa hän sai 48,1 prosenttia Tattonin äänistä[5] ja vuoden 2005 vaaleissa 51,8 prosenttia.[6]

Toukokuussa 2005 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen Osborne toimi konservatiivipuolueen varjohallituksen valtiovarainministerinä (Shadow Chancellor of the Exchequer). Hänet nimitti tehtävään puolueen silloinen puheenjohtaja Michael Howard. Hän jatkoi samassa tehtävässä myös joulukuussa 2005 alkaneella David Cameronin puheenjohtajakaudella. Osborne on Cameronin läheinen ystävä[7] ja hän toimi vuonna 2005 Cameronin puheenjohtajakampanjan kampanjapäällikkönä.[8] Ennen varjovaltiovarainministerin tehtävää hän oli syyskuusta 2004 konservatiivien varjohallituksen ensimmäinen sihteeri valtio­varain­ministeriössä (Shadow Chief Secretary to the Treasury).

Ennen politiikkaan siirtymistään Osborne toimi freelancetoimittajana. Vuosina 1997–2001 hän oli William Haguen, konservatiivien silloisen puheenjohtajan, poliittinen neuvonantaja.[9]

Vaalirahoitusskandaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osborne joutui syksyllä 2008 osalliseksi vaalirahoitusskandaalista. Nathaniel Rothschildin mukaan hän oli viettänyt lomaa venäläisen oligarkin Oleg Deripaskan huvijahdilla Queen K:lla Korfulla ja pyytänyt tältä 50 000 puntaa puolueelle, vaikka Deripaska ei sitä voinut lainmukaisesti ulkomaalaisena myöntää, joten rahoitus oli kanavoitava Deripaskan brittiläisten yhtiöiden kautta.[10]

Ensimmäinen valtiovarainministerikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri David Cameron nimitti George Osbornen valtiovarainministeriksi uuteen koalitiohallitukseen vuoden 2010 vaalien jälkeen. George Osborne astui virkaansa vuosien 2007-2009 finanssikriisin jälkimainingeissa ja hänen ensimmäiset teot valtiovarainministerinä olivatkin valtion budjetin vastuullisuutta valvovan viraston perustaminen (Office for Budget Responsibility) ja valtion menojen leikkaaminen 81 miljardilla vuosien 2010-2015 parlamenttikauden kuluessa. Näitä kuvailtiin suurimmiksi valtionmenojen leikkauksiksi Britanniassa sitten toisen maailmansodan. [11][11] George Osborne perusteli leikkauksia sanomalla Britannian valtion olevan "konkurssin partaalla." [12]

Samana vuonna George Osborne rajoitti työttömien lapsiperheiden sosiaalietuuksia, tavoitteenaan että "yksikään työtön perhe ei saa enemmän etuuksia kuin töissä käyvät perheet." Valtiovarainministeriön mukaan tämä säästää Britannian valtiolta satoja miljoonia puntia. Osborne myös lopetti universaalin lapsilisän poistamalla tämän etuuden ihmisiltä, jotka kuuluivat 40 prosentista ylöspäin oleviin veroluokkiin. [13]

Vuonna 2011 George Osborne myi Northern Rock -pankin 747 miljoonalla punnalla. Pankki oli kansallistettu aiemmin vuonna 2008 työväenpuolueen hallituksen alla keskellä finanssikriisiä.[14]

Vuoden 2012 valtionbudjetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 George Osborne laski Britannian korkeimman veroluokan veroprosenttia 50 prosentista 45 prosenttiin. Hän myös laski Britannian yhteisöveroa 26 prosentista 24 prosenttiin ja asetti uuden 7 prosentin leimaveron yli kahden miljoonan hintaisiin asuntokauppoihin. Osborne kohtasi huomattavaa vastustusta, kun hän samalla ehdotti arvonlisäveron asettamista ruokiin kuten cornwallilaisiin pasteijoihin. Kritiikin vuoksi hän ei toteuttanut tätä ehdotusta. Opposition johtaja Ed Miliband kutsui tätä budjettia "miljonäärien budjetiksi, joka painaa keskiluokkaa alas." Monen poliittisen analyytikon mukaan vuoden 2012 budjetti oli George Osbornen uran "aallonpohja." Yritysmaailman johtajien reaktio budjettiin oli kuitenkin positiivisempi ja Britannian elinkeinoelämän liiton eli CBI:n (Confederation of British Industry) mukaan budjetti antoi Britannian taloudelle "paljon tarvitun itsetunnon korotuksen." [15][16][17][18]

Budjetin ylijäämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Osborne asetti tavoitteeksi Britannian budjetin ylijäämän saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä Britannian vuotuinen valtion budjetin alijäämä oli saatu laskettua puoleen.[19]

Osbornen vuoden 2013 budjetti sai positiivisemman vastaanoton kuin vuoden 2012 budjetti ja hänen suosion kansan keskuudessa nousi -33:sta +3:een. Tämä budjetti myös nosti konservatiivien suosiota mielipidemittauksissa työväenpuolueen kustannuksella.[20][19]

Toinen valtiovarainministerikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Cameronin johtamat konservatiivit voittivat vuoden 2015 vaalit, ja he saivat enemmistön Britannian parlamentin alahuoneeseen eli House of Commonsiin, eli he pystyivät muodostamaan hallituksen yksin, joten entisen hallituskauden liittolaiset eli liberaalidemokraatit siirtyivät oppositioon. Vaaleissa yhtenä pääteemoista oli talous ja taloudellinen vastuu. Cameron viittasi usein vaalikampanjoinnissa Osbornen "pitkän aikavälin taloussuunnitelmaan" ja Osborne vetosi äänestäjiin, että he antaisivat hänen "suorittaa urakan loppuun."[21][22]

Vaalien jälkeen Osborne nimitettiin jatkamaan valtiovarainministerinä Britannian uudessa hallituksessa. Cameron antoi myös Osbornelle seremonialliseen aseman "First Secretary of State", mikä käytännössä vahvisti hänen asemaansa Cameronin kakkosmiehenä, sillä periaatteessa asema tarkoittaa sitä, että Osborne nostettiin kaikkien muiden ministerien (pääministeriä lukuun ottamatta) yläpuolelle ja titteli usein annetaankin vain varapääministereille. [23]

Vuoden 2015 vaalien jälkeinen budjetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2015 Osborne julkisti uuden vaalienjälkeisen budjettinsa. Budjettiin kuului esimerkiksi uusi veronkierron estävä vero, ns. "Google Tax," jonka tarkoituksena oli estää suuria yrityksiä kuten esimerkiksi Googlea siirtämästä tuottojaan ulkomaille kiertääkseen veroja. [24] Osborne myös lupasi veronkevennyksiä yrityksille, nosti perintöverovapauden rajaa 1 miljardiin puntaan ja esitteli uuden kansallisen minimipalkkion (National Living Wage). [25] Vuonna 2015 OECD ilmoitti, että Britanniasta tulee kehittyneen maailman nopeiten kasvava talous, jättäen varsinkin Euroalueen valtiot jälkeensä. [26]

George Osborne kampanjoi näkyvästi Britannian EU:ssa pysymisen puolesta vuoden 2016 kansanäänestyksessä. Hän sanoi esimerkiksi, että Brexit eli Britannian eroaminen EU:sta maksaisi brittikotitalouksille tuhansia puntia vuodessa. Euroskeptikot syyttivät Osbornea äänestäjien liiallisesta pelottelusta, sillä hän uhkasi ns. Brexitin jälkeisellä "hätäbudjetilla." [27][28] Kun Britannia kuitenkin päätti äänestää "Brexitin" puolesta, Osbornella ei ollut mahdollisuuksia nousta eronneen David Cameronin seuraajaksi pääministerinä ja Theresa May valittiin Konservatiivipuolueen uudeksi johtajaksi sekä samalla Britannian uudeksi pääministeriksi.

Osbornea ei valittu jatkamaan Theresa Mayn hallituksessa vaan hänen seuraajakseen valtiovarainministerinä nimitettiin Philip Hammond. Monen arvion mukaan Theresa May ei halunnut ottaa Osbornea juuri hänen EU-kampanjointinsa takia vaan erotti Osbornen, koska hän halusi uuden hallituksensa irti edeltäjänsä Cameronin hallituksen linjasta. [29][30][31][32][33]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Osborne on naimisissa kirjailija Frances Osbornen (o.s. Howell) kanssa. Heillä on kaksi lasta, vuonna 2001 syntynyt poika Luke ja vuonna 2003 syntynyt tytär Liberty. Frances Osborne on entisen konservatiiviministerin ja parlamenttiedustajan Sir David Howellin vanhin tytär. George Osbornen isä on Sir Peter Osborne, joka on toinen Osborne & Little -yrityksen perustajista, ja äiti Felicity Loxton-Peacock.[34]

Osbornen alkuperäinen etunimi oli Gideon, mutta 13-vuotiaana hän vaihtoi nimensä Georgeksi.[35]

  1. Britannia aikoo säästää miljardeja hs.fi. Viitattu 11.8.2016.
  2. Britannian valtiovarainministeri George Osborne syventäisi rahaliittoa hs.fi. Viitattu 11.8.2016.
  3. Brittihallitus ripeästi työhön Kauppalehti. Viitattu 11.8.2016.
  4. Ulkoministeri Hammondista Britannian talousministeri yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2016.
  5. http://www.election.demon.co.uk/1997EC.html (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  6. http://news.bbc.co.uk/2/shared/vote2005/flash_map/html/map05.stm (englanniksi)
  7. Pierce, Andrew: Support for George Osborne collapses Telegraph.co.uk. 7.11.2008. (englanniksi)
  8. Wheeler, Brian: The David Cameron story BBC News. 6.12.2005. (englanniksi)
  9. George Osborne MP[vanhentunut linkki] Arts & Business. (englanniksi)
  10. Irvine, Chris: George Osborne: Oleg Deripaska timeline Telegraph.co.uk. 22.10.2008. (englanniksi)
  11. a b Osborne will be 'tougher than Thatcher'. BBC, 25.2.2010. Artikkelin verkkoversio.
  12. George Osborne: George Osborne's speech to the Conservative party conference in full. The Guardian, 4.10.2010. ISSN 0261-3077 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  13. Hélène Mulholland, political reporter: George Osborne to cap welfare payments. The Guardian, 4.10.2010. ISSN 0261-3077 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  14. Osborne sells off Northern Rock for £400m loss independent.co.uk. 18.11.2011. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  15. B. B. C. News:+Budget 2012: Labour attack package 'for millionaires' BBC News. Viitattu 11.8.2016.
  16. George Parker: The reinvention of George Osborne. Financial Times, 6.3.2015. ISSN 0307-1766 Artikkelin verkkoversio.
  17. Budget 2012: Mixed business reaction to Budget - BBC News bbc.com. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  18. Budget 2012 at a glance: George Osborne's key points - BBC News bbc.com. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  19. a b National debt, the deficit and cuts: where does each party stand in General Election 2015? telegraph.co.uk. Viitattu 11.8.2016.
  20. Alberto Nardelli, George Arnett, Ami Sedghi: Budgets, polls and their impact on elections: a brief history. The Guardian, 19.3.2015. ISSN 0261-3077 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  21. Osborne: Now let me finish the job dailymail.co.uk. Viitattu 11.8.2016.
  22. Tory long-term economic plan? Not even the propaganda is working. The Guardian, 19.4.2015. ISSN 0261-3077 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  23. Nicholas Watt Chief political correspondent: George Osborne made first secretary of state in cabinet reshuffle. The Guardian, 8.5.2015. ISSN 0261-3077 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  24. Budget 2015: 'Google Tax' introduction confirmed - BBC News bbc.com. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  25. Budget 2015: Osborne unveils National Living Wage - BBC News bbc.com. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  26. Britain will be the developed world's fastest-growing major economy dailymail.co.uk. Viitattu 11.8.2016.
  27. Brexit maksaisi brittitalouksille tuhansia, varoittaa Osborne ts.fi. Viitattu 11.8.2016.
  28. George Osborne is trying to bully the nation into voting remain independent.co.uk. 15.6.2016. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  29. George Osborne didn't resign from government. He was sacked independent.co.uk. 14.7.2016. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  30. Osborne 'didn't resign, he was sacked' as Chancellor itv.com. Viitattu 11.8.2016.
  31. PoliticsHome.com: George Osborne sacked and Boris Johnson in as Theresa May unveils new-look Cabinet politicshome.com. 13.7.2016. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 11.8.2016. (englanniksi)
  32. Laura Mowat: George Osborne SACKED from Government as Philip Hammond named Chancellor express.co.uk. 13.7.2016. Viitattu 11.8.2016.
  33. George Osborne is brutally fired and shoved out the back door by new PM Theresa May thesun.co.uk. 13.7.2016. Viitattu 11.8.2016. (englanti)
  34. Wilde, Jon: The George Osborne Supremacy Mail Online. 21.9.2008. (englanniksi)
  35. Boniface, Susie: George Osborne with the only cash he should be trusted with. Sunday Mirror, 9.11.2008. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]