Georg Joseph Vogler
Georg Joseph Vogler, myös Abbé Vogler (1749–1814) oli saksalainen säveltäjä. Hän oli katolinen pappi ja pedagogi, joka harrasti yksinkertaisia messusävellyksiä. Hän toimi muun muassa kapellimestarina Tukholmassa 1786–1799. Voglerin sävellyksistä tunnetuin Suomessa on "Hoosianna", jota lauletaan adventin alkaessa.
Georg Joseph Vogler oli viuluntekijän poika ja hän sain perusteellisen musiikkikoulutuksen. Hän opiskeli myös teologiaa ja vihittiin papiksi Roomassa ja häntä kutsutaan joskus nimellä ”abbé Vogler”. 1755 asettui hän Mannheimiin jossa hän piti musiikkikoulua ja hänet tunnettiin niin urkurina, urkujenrakentajana, säveltäjänä ja kapellimestarina. Hän matkusteli paljon ja päätyi siten Tukholmaan 1786. Hänet palkattiin Kuninkaalliseen Teatteriin, Oopperaan ja hän viipyi Tukholmassa vuoteen 1799. Säveltäjänä hän oli tuottelias. Tukholmassa hän sävelsi muun muassa oopperan Kustaa Adolf ja Ebba Brahe. Hän oli urkuvirtuoosi, joka rakasti suuria tehokeinoja urkujensoitossaan. Kerrotaan, että hänen bravuurinumeroitaan on ollut muun muassa "Jerikon valtaus" tai "Viimeinen tuomio" uruilla kuvattuna.
"Hoosiannan" ensiesitys on tapahtunut vuonna 1795 Tukholmassa toukokuun 3. päivä pidetyssä Hovikapellin, oopperaorkesterin leskikassan hyväntekeväisyyskonsertissa. Aluksi teoksen nimi oli ”Marche”, marssi ja esitysnopeus larghetto. Seuraavana vuonna se liitettiin osaksi kärsimysajan musiikkia ”Flera händelser, utdragne ur vår Herres och Frälsares lidandes Historia” nimellä ”Chorus af Israels barn” jolloin se esitettiin Pyhän Klaaran kirkossa palmusunnuntaina 20. maaliskuuta.
Uppsalan tuomiokirkon urkuri J. A. Josephson oli musiikkilehdessään Zion 1867 julkaissut Voglerin "Hoosianna"-hymnin, ja siitä tuli Ruotsissa vähitellen yksi kirkkokuorojen suosituimmista numeroista. Suomessa "Hoosianna" on mahdollisesti esitetty julkisesti ensi kerran jo 1797 ruotsiksi Turussa. Suomenkielisenä sen julkaisi E. A. Hagfors toimittamassaan kokoelmassa Suomalainen lauluseppele 1871.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Berskiöld: Psalmernas väg Kommentarer till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1, s. 279. Wessmans musikförlag, 2014.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
