Georg Haggrén
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Georg Haggrén (s. 1965)[1] on suomalainen arkeologi ja historioitsija, joka toimii arkeologian määräaikaisena professorina Turun yliopistossa vuosina 2022–2023.[2] Hän väitteli filosofian tohtoriksi historiasta Helsingin yliopistossa vuonna 2001. Vuonna 2007 hänet nimitettiin historiallisen arkeologian dosentiksi Helsingin yliopistossa.[3][4]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Matiskainen, Georg Haggrén ja Simo Vanhatalo: The archaeology of the early glass industry in Finland: the glassworks of Åvik in Somero (1748–1833) and Mariedal in Sipoo (1776–1824). Suomen lasimuseo 1991.
- Georg Haggrén: Hammarsmeder, masugnsfolk och kolare: tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige (väitöskirja). Jernkontoret 2001.
- Georg Haggrén: Valkeakosken Rapola: talonpoikaiskylästä herraskartanoksi. Museovirasto 2001.
- Sten Björkman, Tryggve Gestrin, Georg Haggrén ja Ulrika Rosendahl: Kylä: Keskiaikaa Itämeren rannalla. Espoon kaupunginmuseo 2008.
- Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus 2015.
- Kari Uotila, Georg Haggrén, Maria Carpelan ja Maija Helamaa (toim.): Uuden Torin kantilla 1650–1827, vol. 1: Turun kauppatorin arkeologiset tutkimukset vuosina 2018–2021. Muuritutkimus 2021.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Haggrén, Georg, 1965–, Finto, viitattu 4.6.2023.
- ↑ Arkeologia – Turun yliopisto, Facebook, 30.3.2022, viitattu 4.6.2023.
- ↑ Georg Haggren, Helsingin yliopiston tutkimusportaali, viitattu 4.6.2023.
- ↑ Georg Haggrén, Gaudeamus, viitattu 4.6.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
