Georg Fredrik Alexander Synnerberg
Georg Fredrik Alexander Synnerberg (9. marraskuuta 1844 – 27. huhtikuuta 1901 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti.[1]
Synnerbergin vanhemmat olivat tullitarkastaja Johan Fredrik Synnerberg ja Vilhelmina Antoinette de la Motte ja puoliso vuodesta 1879 Maria Igelström. Synnerberg tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1856 ja määrättiin sieltä 1863 valmistuttuaan luutnanttina palvelukseen Inkerinmaalle Henkivartioväen Hatsinan rykmenttiin. Hänet vakinaistettiin palvelukseen aliluutnantin arvoisena seuraavana vuonna. Synnerberg osallistui tammikuun kansannousun kukistamiseen Puolassa 1863–1864. Hän suoritti Nikolain yleisesikunta-akatemian kurssin 1867–1870, jonka aikana 1868 hänet ylennettiin luutnantiksi ja 1869 alikapteeniksi. Kurssin jälkeen 1870 hänet komennettiin palvelukseen Vilnan sotilaspiirin esikuntaan. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin ensin 26. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi ja sitten kapteeniksi ylennettynä 27. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi. Vuonna 1872 Synnerberg asetettiin Vilnan sotilaspiirin esikunnan alaisuuteen ja määrättiin esikunnan vanhimman adjutantin apulaiseksi.[1]
Vuonna 1873 Synnerberg siirrettiin yleisesikuntaupseeriksi Kasanin sotilaspiirin esikuntaan ja komennettiin sieltä Ufan jalkaväkirykmenttiin. Seuraavan vuoden keväällä, komennukselta palattuaan, hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. Toukokuussa 1874 Synnerberg komennettiin pataljoonankomentajaksi 105. Orenburgin jalkaväkirykmenttiin ja sieltä keväällä 1876 palattuaan hänet vapautettiin Kasanin sotilaspiirin palveluksesta. Loppuvuoden Synnerberg palveli Venäjän ja Preussin rajalle sijoitetuissa rajavartiojoukoissa. Everstiksi hän yleni keväällä 1877.[1]
Joulukuussa 1877 Synnerberg määrättiin 25. jalkaväkidivisioonan esikuntapäälliköksi, 1885 hänet siirrettiin Vilnan sotilaspiirin esikuntapäällikön apulaiseksi ja 1886 65. Moskovan jalkaväkirykmentin komentajaksi. Vuonna 1888 Synnerberg määrättiin Henkivartioväen 3. Suomen tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 1889 ja siirrettiin 1895 Nertšinskin vuoriteollisuusalueen päälliköksi. Hän sai eron tehtävästä ja samalla sotapalveluksesta kenraaliluutnanttina maaliskuussa 1901.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Georg Fredrik Alexander Synnerberg Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 1.5.2020)