Pikku G

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Gee (artisti))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pikku G
Pikku G vuonna 2018.
Pikku G vuonna 2018.
Henkilötiedot
Koko nimi Henri Vähäkainu
Syntynyt9. maaliskuuta 1987 (ikä 37)
Nurmijärvi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti Musiikkituottaja
Muusikko
Taiteilijanimi Pikku G (2002–2005, 2017–)
Gee (2008–2010)
Laulukielet suomi
Aktiivisena 2002–2010, 2017–
Tyylilajit hip hop ja rap
Yhtyeet Coach Beats
Neon Tracks
Rockin' Da North
Royal Family
Levy-yhtiöt Warner

Henri Vähäkainu (s. 9. maaliskuuta 1987 Nurmijärvi)[1] on suomalainen rap-artisti ja yrittäjä, joka tuli julkisuuteen vuonna 2003 taiteilijanimellä Pikku G. Hänen esikoisalbuminsa Räjähdysvaara on ensimmäinen suomenkielinen platinaa myynyt hip hop -levy, ja se oli vuoden 2003 myydyin äänite Suomessa. Myös seuraavana vuonna ilmestynyt toinen albumi Suora lähetys myi platinaa. Vuonna 2008 hän julkaisi kaksi singleä taiteilijanimellä Gee, mutta vuodesta 2017 lähtien hän keikkailee vuosien tauon jälkeen taas nimellä Pikku G. Vuonna 2019 hän julkaisi albumin nimeltä Kilometrit.[2]

Vähäkainu on tuottanut muita hip hop -artisteja Coach Beats -tuottajaryhmässä. Hänellä on myös yhtiökumppaninsa kanssa AppGyver-niminen teknologiayritys.

Musiikillinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henri Vähäkainu voitti 15-vuotiaana eli vuonna 2002 silloisen Radiomafian, nykyisen YleX:n, järjestämän Rockin’ Da North -demokilpailun, jonka palkintona hän pääsi studioon Rockin da North -ryhmän kanssa.[3] RDN-ryhmä nimitti häntä Pikkujäbäksi, mistä muodostui taiteilijanimi Pikku G (G tulee hänen breakdance-/dj-nimestään Genetic).[3]

Hänestä julkaistiin kirja Pikku G (Tammi, 2004), jonka kirjoitti toimittaja Carla Ahonius. Vuonna 2004 Pikku G valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[4]

Henri Vähäkainu tuottaa muita artisteja Coach Beats -nimisessä tuottajaryhmässään. Ryhmä perustettiin vuonna 2005 ja se on tehnyt kappaleita joillekin kotimaisille rap-yhtyeille ja -artisteille kuten Kapasiteettiyksikölle ja Travis Biclelle. Toukokuussa 2008 Vähäkainu ilmoitti tekevänsä paluun musiikkimarkkinoille käyttäen taiteilijanimeä Gee.[5]

29. maaliskuuta 2017 Vähäkainu konsertoi vuosien tauon jälkeen turkulaisessa opiskelijatapahtumassa, jälleen Pikku G -nimellä.[6] Sen innoittamana hän on esiintymässä myös kolmilla kesäfestivaaleilla.[7] Kesällä 2017 Pikku G solmi jälleen myös levytyssopimuksen Warner Music Finlandin kanssa.[8] Häneltä ilmestyi uusi kappale ”Solmussa” 1. joulukuuta 2017, jossa on mukana tuore laulaja Behm.[9]

Yksityiselämä ja yhteiskunnallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henri Vähäkainu valmistui LinkedIn -profiilinsa mukaan vuonna 2008 Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Heltechin audiovisuaalisesta koulutusohjelmasta. Opintoihin sisältyi muun muassa animaatiota ja graafista suunnittelua.

Valmistuttuaan Vähäkainu hankki alan työkokemusta kotimaassa, minkä jälkeen hän muutti puoleksi vuodeksi Yhdysvaltoihin. Siellä hän tuotti musiikkia paikallisille artisteille.

Henri Vähäkainu oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keskustan listoilla. Eduskuntavaalien alla järjestetyissä nuorisovaaleissa Vähäkainu oli koko Suomen toiseksi suosituin ehdokas[10] heti Juha Miedon jälkeen. Itse eduskuntavaaleissa hän sai 691 ääntä ja jäi valitsematta eduskuntaan.[11] Sittemmin sitoutumaton Vähäkainu ei ole ollut poliittisesti aktiivinen.

Vuonna 2009 Vähäkainu syyllistyi törkeään rattijuopumukseen, josta hänet tuomittiin 45 päivän ehdolliseen vankeuteen.[12] Vuonna 2010 hänet tuomittiin huumausainerikoksesta sakkoihin, koska hän oli saattanut kokaiinin myyjän ja joukon käytöstä kiinnostuneita yhteen.[13][14]

Vähäkainu on helluntailaisesta perheestä.[15]

Vähäkainu on sittemmin perustanut yhtiökumppaninsa kanssa AppGyver-nimisen teknologiayrityksen, joka auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa digitalisoituvassa maailmassa.[16]

Yrittäjyyden tuoma käänne elämässä on innostanut Vähäkainun hyväntekeväisyyteen. Hän on muun muassa puhunut oppilaitoksissa yrittäjyydestä ja järjestänyt entisellä koulullaan Nurmijärvellä hyväntekeväisyystapahtumia [17]. Vähäkainu oli mukana myös 150 muusikon hyväntekeväisyyslevytyksessä, joka keräsi varoja Punaiselle Ristille [18]

Vähäkainu nimettiin keväällä 2020 ehdolle Nurmijärven positiivisimmaksi ilmiöksi. [19]

Yrittäjänura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan Yhdysvalloista Suomeen Vähäkainu aloitti yritystoiminnan yhtiökumppaninsa Marko Lehtimäen kanssa [20] . Ensimmäinen yhteinen yritys kehitti mobiilisovelluksia mm. artisteille ja urheilijoille. Yritys ei kuitenkaan lähtenyt lentoon. Mobiilisovellusten kehittämiseen ei ollut nopeasti skaalattavaa ratkaisua, mikä teki yksittäisen sovelluksen räätälöinnistä työlästä ja kannattamatonta.

Tämän jälkeen kumppanukset Marko Lehtimäki ja Antti Hannula käynnistivät AppGyver Oy:n, johon Henri Vähäkainu liittyi osakkaaksi toukokuussa 2011. Hän toimii yhtiön operatiivisena johtajana (COO).

AppGyver kehittää digitaalisia työkaluja, valmiita moduleja liiketoimintaa tehostavien mobiilisovellusten luomiseen. Amerikkalainen verkkojulkaisu TechCrunch on nostanut yhtiön tuotekehityksen seurantaansa [21]

AppGyverin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja San Franciscossa. Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa ja sillä oli 14 työntekijää. [22] Vuonna 2019 AppGyver nousi Deloitte Finland Technology Fast 50 -listalle [23]. Ohjelma listaa 50 nopeimmin kasvanutta teknologiayhtiötä Suomessa.

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Shala la la” (2003) #8[25]
  • ”Romeo ja Julia” (mukana Sophie, 2003)
  • ”Me ollaan nuoriso” (2003) #4[25]
  • ”Kylki kyljessä” (2004) #4[25]
  • ”Valta lapsille” (2004)
  • ”Stara” (2004)
  • ”Mr. Coolness” (mukana Roni, 2008)
  • ”Mestari on takas” (2008)
  • ”Solmussa” (mukana Behm, 2017) #1[25][26]
  • ”Paratiisiin” (mukana Ilta, 2018)
  • ”Mitä sulle jää” (mukana Ilta, 2019)
  • ”Kaukana” (feat. ANI, 2022)[27]
  • "Nuorgam" (feat. TIPPA, 2022)
  • "Minne me mennään" (feat. Juha Tapio, 2023)

Musiikkivideot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Shala la la (2003)
  • Me ollaan nuoriso (2003)
  • Kylki kyljessä (2004)
  • Valta lapsille (2004)
  • Paratiisiin (2018)

Vierailijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • GodFM – ”Hän on” (mukana Gee, 2009)
  • Juan Muteniac – ”Rakastan” (mukana Gee, 2010)
  • Arttu Wiskari - "Seuraavalla lankulla" (feat. Pikku G, 2020)
  • Toivon Kärki - "Uuden edessä" (2020)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aunila, Seija: Pikku G eduskuntavaaliehdokkaana Yle. 6.4.2010. Viitattu 5.5.2014.
  2. ↑ Pikku G näytti pitkää nenää paluun kritisoijille: uusi levy julki – kaikki sai alkunsa turkulaisista
  3. ↑ a b Ahonius, Carla: Pikku G. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3253-6
  4. ↑ Pikku G positiivisin suomalainen Kaleva.fi. 2.9.2004. Viitattu 20.5.2017.
  5. ↑ Pikku G tekee paluun Iltalehti. 19.5.2008. Viitattu 20.5.2008.
  6. ↑ Luukkonen, Ruut: 2000-luvun teinisuosikki Pikku G, 30, palasi yllättäen keikkalavalle 10 vuoden tauon jälkeen - esiintyi loppuunmyydylle yleisölle: "Mestari on tullut taloon" Iltalehti. 30.3.2017. Viitattu 20.5.2017.
  7. ↑ Kokkonen, Venla: Yllätyspaluu: Pikku G nousee pitkästä aikaa keikkalavoille Iltalehti. 12.5.2017. Viitattu 20.5.2017.
  8. ↑ Pikku G solmi levytyssopimuksen – uutta musiikkia luvassa jo tänä vuonna MTV Viihde. 30.6.2017. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 2.7.2017.
  9. ↑ Muistatko vuosituhannen alussa nuorison villinneen Pikku G:n — nyt räppäri tekee paluun! iltalehti.fi. Viitattu 28.11.2017.
  10. ↑ Nuorisovaaleissa keskusta suosituin 14.3.2007. Yle. Viitattu 4.5.2014.
  11. ↑ Vahvistettu tulos. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain eduskuntavaaleissa 2007 (valituksi tulleet merkitty *:llä) (Exel) 28.3.2007. Tilastokeskus. Viitattu 4.5.2014.
  12. ↑ Pikku G sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta Helsingin Sanomat. 10.9.2009. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  13. ↑ Kokaiinin levittäminen toi Pikku G:lle sakot Helsingin Sanomat. 30.3.2010. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  14. ↑ Pikku G:lle tuomio kokaiinin levityksestä Iltalehti. 30.3.2010.
  15. ↑ Rinne, Jaana: Pikku G City-lehti. 2005. Viitattu 25.5.2008.
  16. ↑ Pikku G täyttää 30 v – näin hän on muuttunut: Elää kiireistä liikemiehen elämää Ilta-Sanomat. 9.3.2017. Viitattu 9.3.2017.
  17. ↑ Pikku G jakaa joulumieltä ja ruokaa Nurmijärvellä – JVG ja Mikael Gabriel haastoivat mukaan hyväntekeväisyyteen Nurmijärven Uutiset. 21.12.2018. Viitattu 17.9.2020.
  18. ↑ Radio Nostalgia Harjoittelija: Kaikkien aikojen hyväntekeväisyyskappale kerää yli 150 muusikon voimin varoja Punaiselle Ristille Radio Nostalgia. 9.4.2020. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 17.9.2020.
  19. ↑ Kuka on Nurmijärven positiivinen ilmiö 2020? Ehdota omaa suosikkiasi! Nurmijärvi. 11.3.2020. Arkistoitu 26.11.2020. Viitattu 17.9.2020.
  20. ↑ Haastattelussa AppGyver Oy:n Co-Founder ja COO Henri Vähäkainu | Easycredit www.easycredit.fi. Viitattu 17.9.2020.
  21. ↑ AppGyver launches Composer Pro, its new no-code editor TechCrunch. Viitattu 17.9.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Appgyver Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 17.9.2020.
  23. ↑ Technology Fast 50 -listaus 2019 julkistettu | Deloitte Finland Deloitte Suomi. Arkistoitu 17.2.2022. Viitattu 17.9.2020.
  24. ↑ a b Pikku G IFPI. Arkistoitu 16.9.2009. Viitattu 9.2.2010.
  25. ↑ a b c d Pikku G IFPI. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  26. ↑ https://www.rumba.fi/uutiset/pikku-g-julkaisi-paluusinglen-talla-kertaa-ei-ole-rajahdysvaaraa/
  27. ↑ Jarkko Fräntilä: Feel old yet? 35-vuotiaalta Pikku G:ltä uusi single huomenna rumba.fi. 28.07.2022. Viitattu 29.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pikku_G&oldid=22760659”