Gasellit (suku)
(Ohjattu sivulta Gazella)
Gasellit | |
---|---|
Persiangaselli Gazella bennettii |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Gasellit Antilopinae |
Suku: |
Gasellit Gazella Blainville, 1816 |
Katso myös | |
Gasellit[1][2] (Gazella) on antilooppisuku, johon kuuluu 10 lajia[3]. Gasellit elävät Afrikan savanneilla, mutta niitä on tavattu myös Etu-Intiasta. Monet gasellit ovat uhanalaisia, ja joitain lajeja on kuollut sukupuuttoon.
Osa aikaisemmin tähän sukuun kuuluneita lajeja, kuten punakaulagaselli ja grantingaselli, kuuluu nyt sukuun Nanger. Thomsoningaselli ja punaotsagaselli kuuluvat puolestaan sukuun Eudorcas.
Lajit[3][4]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- arabiangaselli (Gazella arabica)
- persiangaselli (Gazella bennettii)
- jemeningaselli (Gazella bilkis)
- atlasgaselli eli cuvieringaselli (Gazella cuvieri)
- aavikkogaselli eli dorcasgaselli (Gazella dorcas)
- Gazella erlangeri
- vuorigaselli (Gazella gazella)
- saharangaselli eli valkogaselli (Gazella leptoceros)
- Gazella saudiya (kuollut sukupuuttoon)
- kärsägaselli (Gazella spekei)
- kuhertajagaselli (Gazella subgutturosa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 240. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1298. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Gazella Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Gazella: alemmat taksonit (suomenkielisten nimien lähde) Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.12.2023.