Garpenberg
Garpenberg on taajama Hedemoran kunnassa Ruotsin Taalainmaan läänissä. Kaivospaikkakuntana ja entisenä ruukkiyhdyskuntana tunnetussa Garpenbergissä asuu nykyisin runsaat 500 ihmistä.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Garpenbergiin rautaruukin 1500-luvun puolivälissä. Se toimi 1900-luvun alkuvuosiin asti.
Kaivostoiminta perustui pitkään rautamalmin louhintaan, mutta sittemmin tärkeiksi metalleiksi nousivat kulta, hopea, lyijy ja sinkki. Boliden-yhtiö rikasti Garpenbergissä vuonna 2022 lähes 3 000 kilotonnia malmia[1]. 1980-luvun puolivälissä Garpenbergistä löydettiin esiintymä, jossa oli arviolta kahdeksan miljoonaa tonnia hopeaa. Siihen päästiin käsiksi kuivattamalla järvi ja louhimalla malmia järvenpohjan avolouhoksesta.[2]
Ruotsin metsäalan korkeakoulu sijaitsi vuodesta 1915 Garpenbergissä, liittyi Ruotsin maatalousyliopistoon 1977 ja siirrettiin muualle 1996[3][4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Världens mest produktiva underjordsgruva för zinkbrytning boliden.com. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Virtanen, Matti: Ruotsin hallitus päättää kiistellystä avolouhoksesta. Helsingin Sanomat, 13.05.1985. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Björklund, Ulf: Skogshögskolan i Garpenberg (motion till riksdagen) Riksdagen. 1993. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Tomma lokaler knäcker Garpenbergs intressenter Fastighetsvärlden. 29.11.2004. Viitattu 16.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Garpenberg Wikimedia Commonsissa
