Gargoili (hirviö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gargoili
Gargoili pöytäroolipelissä Dungeons & Dragons
Gargoili pöytäroolipelissä Dungeons & Dragons
Ominaisuudet
Tuntomerkit Kivikehot, rumat kasvot, valtavat kynnet, valtavat siivet
Asuinpaikka Korkeiden rakennusten päällä
Kansanperinne
Kansanperinteen
alkuperä
Keskiaikainen eurooppalainen myytti
Samanlaiset
olennot
Golem
Suhteet

Gargoili on fantasia- ja kauhuhirviö, joka on saanut innoitusta arkkitehtuurin gargoileista, räystäiden groteskeista vedensyöksijäveistoksista. Gargoilien uskottiin karkottavan pahoja henkiä, mutta ajatus niiden henkiin heräämisestä on hirvittävä. Golemien tavoin ne on tehty maagisesti animoidusta tai muutetusta kivestä, mutta niillä on eläinpiirteitä ja ne ovat usein jonkin paikan, kuten katedraalin tai linnan vartijoita.[1] Niitä voidaan kuvata myös demonien vallassa olevina ratsuina tai patsaita muistuttavina elävinä lajeina.[2]

Pahoissa tarkoituksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitys gargoileista pahan herättämiin yliluonnollisiin rakenteisiin alkoi teoksessa Maker of Gargoyles (1932), joka on Clark Ashton Smithin lyhyt pulp-teos, jossa Reynard, keskiaikainen kivimuurari, levittää alitajuisesti vihansa ja himonsa kahtia kahdeksi gargoiliksi, jotka hyökkäävät Vyonesin kaupunkiin ja myöhemmin tappavat Reynardin, kun hän yrittää tuhota heidät.[2]

Fritz Leiberin romaanissa Conjure Wife (1943) noita taikoo lohikäärmeveistoksen ja lähettää sen tappamaan arkeologian professorin.[2]

Demonien ratsuina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus gargoileista demonisina ratsuina lähti Lewis Spencen teoksesta The Horn of Vapula (1932), jossa demoni on sidottu vuohen näköiseen gargoiliin, jolla on sarvi.[2]

Patsaita muistuttavina lajeina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1908 julkaistussa lastenkirjassa Dorothy and the Wizard in Oz (suom. Ihmemaa Oz. 4, Ozin velho) esiteltiin gargoilien maa, jossa oli puisia olentoja, joilla oli saranoidut siivet.

Elokuvassa Gargoyles (1972) on fiktiivinen rotu, jonka Saatana loi ihmiskunnan vahingoittamiseksi.[3]

Ystävällisinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus ystävällistä gargoileista esitettiin Disneyn televeisiosarjassa Gargoyles, jossa Gargoilit taistelivat hirviöitä vastaan suojellakseen ihmisiä. Se on peräisin kansanuskomuksesta, jossa gargoileja pidetään suojelijoina. Ystävällisiä gargoileja esiintyy myös Kiekkomaailma-universumissa, kuten Terry Pratchettin teoksessa Savijaloilla (1996) ja Disneyn elokuvassa Nodre Damen kellonsoittaja (1996), jossa on gargoilit Hugo, Victor ja Laverne, jotka ilmenevät Quasimodon alitajunnassa.[2]

  1. Kythera of Anevern: Dragons & fantasy. Irvine, CA: Walter Foster Pub, 2009. ISBN 978-1-61059-856-9 (englanniksi)
  2. a b c d e Jeffrey Andrew Weinstock: The Ashgate Encyclopedia of Literary and Cinematic Monsters. Routledge, 2016. ISBN 978-1-317-04426-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 7.9.2021). (englanniksi)
  3. Thomas M. Sipos: Horror Film Aesthetics: Creating the Visual Language of Fear. McFarland, 2014. ISBN 978-0-7864-5834-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 7.9.2021). (englanniksi)