Gamzigrad

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palatsin peristyyli

Gamzigrad (serb. Гамзиград) on kylä ja arkeologinen kohde Serbiassa lähellä Zaječarin kaupunkia. Gamzigrad kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Gamzigrad rakennettiin 200-300-luvulla. Siitä on käytetty myös nimeä Felix Romuliana Rooman keisarin Galeriuksen äidin mukaan.[1] Kohteeseen kuuluu linnoitus, jossa on palatsi ja muita julkisia rakennuksia, sekä läheisellä kukkulalla sijaitsevat hautamuistomerkit.[2]

Tetrarkiassa caesarin arvonimen saanut Galerius alkoi rakentaa linnoitusta nykyisen Serbian alueelle palattuaan voitokkaalta sotaretkeltään Persiasta vuonna 297. Hän nimesi linnoituksen daakialaisen äitinsä Romulan mukaan Romulianaksi. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa valmistuivat sisempi linnoitus, yksi palatsi ja pieni temppeli.[3]

Vuonna 306 Constantius I Chloruksen kuoleman jälkeen jo aiemmin augustuksen arvonimen saaneesta Galeriuksesta tuli Rooman valtakunnan mahtavin henkilö. Vanha linnoitus oli Galeriukselle liian vaatimaton. Hän rakennuttikin uuden linnoituksen vanhan ympärille, suuren Juppiterille omistetun temppelin ja läheiselle kukkulalle sekä itselleen että äidilleen mausoleumin.[3]

Galerius kuoli vuonna 311 ja tämän jälkeen Romulianassa loppuivat kuninkaalliset seremoniat, mutta linnoitus säilyi asuttuna. Hiljainen rapistuminen päättyi 400-luvulla, jolloin valtaistuinsali muutettiin kolmilaivaiseksi basilikaksi. Linnoitukseen tehtiin lisäksi muitakin muutoksia. Joistakin puolustustorneista tehtiin käsityöläisten liikkeitä, joissa valmistettiin tavaroita linnoituksen asukkaille.[3]

Romuliana oli merkittävä kylä 400-luvulla, mutta se kärsi pahoin vuosisadan puolivälin tienoilla todennäköisesti hunnien hyökkäyksessä. Kylä uudelleenrakennettiin tämän jälkeen, mutta ei saanut aikaisempaa loistoaan. Bysantialaishallitsija Justinianus I teki kuitenkin myöhemmin suuria rakennustöitä, kuten uuden basilikan rakentaminen. Avaarien ja slaavien jatkuvien hyökkäysten takia Romuliana hylättiin kokonaan 600-luvulla. Pieni keskiaikainen yhteisö asui kuitenkin hetkellisesti paikalla 800-luvun alkupuolella.[3]

Matkailijat huomioivat antiikkiset rauniot jo 1800-luvulla. Järjestelmälliset kaivaukset aloitettiin alueella kuitenkin vasta 1953.[2]

Gamzigradin mosaiikkia

Rakennusryhmän arkkitehtuuri on korkeatasoista ja siihen on käytetty monipuolisia koristeluita. Erityisen merkittäviä ovat kauniit lattiamosaiikit.[4]

Gamzigradin linnoitus on vinon suunnikkaan muotoinen ja peittää noin neljän hehtaarin kokoisen alan. Sisempi linnoitus on vanhempi ja huonommin säilynyt. Se on tehty tiilistä ja siinä on 16 tornia. Ulompi 20-torninen linnoitus on säilynyt huomattavasti paremmin. Siinä on käytetty opus mixtum -rakennustyyliä. Linnoituksen sisään on useita portteja, joista huomattavimmat ovat itäisellä ja läntisellä sivuilla.[5]

Alueen luoteisosassa on ison palatsin jäänteet. Palatsin pääsisäänkäynti on itäisellä julkisivulla. Tämä johtaa eteishalliin, jonka lattia on päällystetty mosaiikeilla. Hallin jälkeen alkaa leveä käytävää, joka johdattaa saliin, joka oli todennäköisesti valtaistuinsali. Palatsissa oli lisäksi useita muita huoneita. Palatsi rakennettiin tiilistä ja merkelikivestä ja oli todennäköisesti rapattu.[5]

Linnoitusalueelta on löydetty lisäksi kahden basilikan ja temppelin sekä termien jäännökset. Noin kilometri itään palatsin portilta on Maguran kukkula, jossa on Galeriuksen ja tämän äidin Romulan mausoleumit sekä molempien yhteydessä olevat tumulukset. Galeriuksen hautamuistomerkki on säilynyt huomattavasti paremmin. Lähellä pyhäkköä koillisessa on myös roomalaisen tienristeyksessä sijainneen tetrapylonin rauniot.[5]

  1. Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 1) World Heritage Centre. 21. tammikuuta 2007. United Nations. Viitattu 10. syyskuuta 2008. (englanniksi)
  2. a b Archaeological Site of Gamzigrad (Felix Romuliana) (pdf) (s. 1) Cultural Corridors of South East Europe. Association for Cultural Tourism. Viitattu 10. syyskuuta 2008. (englanniksi)
  3. a b c d Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 3) World Heritage Centre. 21. tammikuuta 2007. United Nations. Viitattu 10. syyskuuta 2008. (englanniksi)
  4. Archaeological Site of Gamzigrad (Felix Romuliana) (pdf) (s. 2) Cultural Corridors of South East Europe. Association for Cultural Tourism. Viitattu 10. syyskuuta 2008. (englanniksi)
  5. a b c Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 2) World Heritage Centre. 21. tammikuuta 2007. United Nations. Viitattu 10. syyskuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]