Gallinazon kulttuuri
Gallinazon kulttuuri (Virún kulttuuri) syntyi nykyisessä Pohjois-Perussa Virújoen laaksossa noin 200 eaa. – 200/350 jaa. Se oli myöhemmän Mochen kulttuurin naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Mochelle tyypillinen hierarkkinen luokkayhteiskunta kehittyi viimeistään Gallinazon kulttuurissa[1].
Synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gallinazon kulttuurin keramiikka on peräisin varhaisemmasta Cupisniquesta. Kauden alussa noin 200 eaa. vanhoja asutuskeskuksia hylättiin ja linnoitetuja suojapaikkoja tehtiin[2]. Mutta keskivaiheessa olot rauhoittuivat ja asutus levittäytyi taas avoimille laaksonpohjille.
Alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gallinazon kulttuurin alue ulottui La Leche -joen laaksosta Santajoen laaksoon. Varsinainen Virún kulttuurin ydinalue ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella.
Siellä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin muun muassa maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä Chavínin perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin 500 eaa. – 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin.
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque ja Tomaba.
Gallinazon kulttuuri ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Se pohjautui aikaisempaan Cupisniquen keramiikkaan liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.–300 jaa. Vicús-kulttuuri. Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmonen, Anneli & Talvitie, Jyrki K. (toim.): Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta. Tamperaan taidemuseon julkaisuja 95, ISSN 9782-3746. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 952-9549-63-6