Gagauzian konflikti
| Gagauzian konflikti | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Neuvostoliiton jälkeisiä konflikteja | |||||||||||||
 Gagauzian tasavallan sijainti kartalla
| |||||||||||||
| |||||||||||||
| Osapuolet | |||||||||||||
| Komentajat | |||||||||||||
Gagauzian konflikti on vuosina 1989–1995 nykyisen Moldovan eteläosissa tapahtunut konflikti, joka on osa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiä konflikteja.
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gagauzit ovat turkkilainen vähemmistö, jotka ovat pääsääntöisesti kristittyjä. Gagauzien oman käsityksen mukaan he saapuivat Bessarabian alueelle 1700-luvun lopulla. Neuvostoaikana gagauzien asuinalueet jaettiin Moldovan ja Ukrainan SNT:jen välillä, mutta gagauzit joutuivat kuitenkin voimakkaiden venäläistämistoimien kohteeksi, kun venäjää alettiin opettaa 1950-luvulta lähtien koulussa ja kyrilliset aakkoset otettiin käyttöön. Melkein kolme neljäsosaa gagauzeista puhui venäjää toisena kielenään, ja poliittista valtaa käyttävien keskuudessa puhuttiin lähes yksinomaan venäjää.[1]
Moldovan SNT päätti vuonna 1989 tehdä latinalaisin aakkosin kirjoitetusta moldavian kielestä (romanian kielen paikallinen variantti) tasavallan ainoan virallisen kielen. Seuraavana vuonna valtaannoussut Moldovan kansanrintama -niminen puolue alkoi myös puhua avoimesti Moldovan ja Romanian yhdistymisestä. Gagauzit kokivat molemmat muutokset ahdistavina, ja separatistinen Gagauzien kansa -puolue alkoi suunnitella alueen irtautumista Moldovasta. Vastaavaa liikehdintää oli myös Transnistriassa.[2]
Gagauziassa pyrittiin järjestämään vaalit 28. lokakuuta 1990, mutta kolme päivää ennen vaalipäivää Moldovan pääministeri Mircea Druc marssitti noin 40 000 moldovalaista vapaaehtoista Gagauziaan estääkseen vaalien järjestämisen. Moldovan poliisi ja Neuvostoliiton sisäministeriö tulivat kuitenkin väliin ja pysäyttivät joukon. Muutama poliisi sai surmansa.[3]
Gagauzia ei koskaan julistautunut virallisesti itsenäiseksi. Sen sijaan gagauzien kansanliikkeen johtaja Stepan Topal kannatti uutta liittosopimusta, joka olisi korvannut Neuvostoliiton.[4] Neuvostoliiton romahdettua siitä tuli kuitenkin de facto itsenäinen valtio. Gagauzian johtajat eivät kuitenkaan alkaneet perustaa valtiollisia instituutioita, koska pitivät niin pienen valtion selviytymistä epävarmana. Sen sijaan Gagauzia alkoi neuvottelemaan Moldovan keskushallinnon kanssa. Neuvotteluhalukkuuteen vaikuttivat myös Transnistrian sota ja etenkin Benderin taistelu.[5]
Konfliktin päättyminen ja jälkipyykki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ympäri Etelä-Moldovaa järjestettiin 5. toukokuuta 1995 kyläkohtaisia kansanäänestyksiä siitä, liittyisivätkö ne osaksi Gagauziaa vai eivät. Äänestys järjestettäisiin vain, jos kylän asukkaista vähintään puolet oli gagauzeja tai kolmannes kylän väestöstä oli pyytänyt äänestyksen järjestämistä. Äänestyksen jälkeen kolme kaupunkia ja 29 pienempää kylää liittyi uuteen autonomiseen alueeseen.[6] Gagauzian konflikti päättyi käytännössä tämän jälkeen.[5]
Moldovan perustuslain 111. artikla määrittelee Gagauzian Moldovaan kuuluvaksi autonomiseksi alueeksi, jolla on valta edustaa gagauzeja ja heidän intressejään. Perustuslain nojalla Gagauzialla on oikeus omaan paikallisparmalenttiin ja toimeenpanevaa valtaa käyttävään kuvernööriin.[7]
Vaikka Gagauzia onkin integroitu autonomiseksi osaksi Moldovaa, Venäjän on epäilty käyttävän alueen Venäjä-mielistä ilmapiiriä vehkeilläkseen Moldovan EU-myönteistä presidentti Maia Sandua vastaan.[8] Venäjä-mielisyys on Gagauziassa näkyvämpää kuin muualla Moldovassa.[9] Moldovassa on tarkoitus järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä lokakuussa 2024, ja Gagauzian kuvernöörinä toimiva Evghenia Guțul on jo ilmoittanut kampanjoivansa EU-jäsenyyttä vastaan.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neukirch, Claus: "Autonomy And Conflict Transformation: The Case Of The Gagauz Territorial Autonomy In The Republic Of Moldova". Minority Governance in Europe, 2002, nro 1, s. 105–123. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- Kosienkowski, Marcin: "The Gagauz Republic: An Autonomism-Driven De Facto State". The Soviet and Post-Soviet Review, 2017, 44. vsk, nro 3, s. 292–313. doi:10.1163/18763324-20171233 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gagauz in Moldova Minority Rights Group. 2024. Viitattu 2.10.2024. (englanti)
- ↑ Kosienkowski (2017): s. 296
- ↑ Neukirch (2002): s. 107–108
- ↑ Kosienkowski (2017): s. 297–298
- ↑ a b Kosienkowski (2017): s. 299
- ↑ Neukirch (2002): s. 110
- ↑ Moldova (Republic of) 1994 (rev. 2016) Constitution (art. 111) constituteproject.org. 2024. Viitattu 2.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Will Gagauzia Become Moldova’s Second Breakaway Region? Carnegie Endowment for International Peace. 22.5.2024. Viitattu 2.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Why Moldova’s Gagauzia matters to Russia and Turkey Al Jazeera English. 12.11.2020. Viitattu 2.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldovan opposition announces new election bloc at Moscow event Reuters. 21.4.2024. Viitattu 2.10.2024. (englanniksi)