Gaesatae
Gaesatae, (kreik. Γαισάται, keihäsmiehet) olivat kelttiläisiä, erityisesti gallialaisia, isännättömiä sotureita antiikin aikaan. Polybios käänsi sanan virheellisesti mutta osuvasti "palkkasotureiksi", koska he olivat palkattavissa.[1] Käytäntö oli verraten yleinen, ja se saattoi olla keino työllistää ylimääräisiä nuoria miehiä kelttiyhteiskunnassa.[1] 200-luvulla eaa. Alppien pohjoispuolella heitä oli tuhansia. Gaesatae järjestivät sotaretkiä myös omin päin, ja he aiheuttivat ainakin Telamonin taisteluun johtaneen hyökkäyksen Pohjois-Italiassa 225 eaa.[1] Heillä oli vahva taistelutahto, ja joskus he taistelivat alasti. Kelttiläiset palkkasoturit palvelivat varsin mielellään ulkomaisia isäntiä, varsinkin itäisen Välimeren helleenisissä valtioissa.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Telamon, taistelu roomalaisten ja gallialaisheimojen välillä 225 eaa. Taisteluun osallistui myös gaesatae -sotureita.
- Galatalaiset, kelttiheimoja nykyisen Turkin alueella
- Keltiberit, Iberian niemimaata asuttaneita keltinsukuisia heimoja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Simon James: Keltit. Otava, 1993. ISBN 951-1-19271-X