GIUK-linja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta GIUK gap)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salmi Grönlannin ja Islannin välissä on Tanskansalmi. Färsaaret sijaitsevat Islannin ja Skotlannin välisen merialueen puolivälissä. Shetlandinsaaret sijaitsevat GIUK-merialueen itäpuolella, suurin piirtein Skotlannin ja Norjan välisen alueen puolivälissä. Lähellä Skotlannin rannikkoa sijaitsevat Orkneysaaret

GIUK-linja (engl. GIUK gap; Greenland, Iceland, United Kingdom) on merialue Pohjois-Atlantilla Grönlannin, Islannin ja Britteinsaarten välissä.[1][2][3] Alue on sotilaallisesti merkittävä, sillä se toimii porttina Pohjois-Atlantin ja Norjanmeren välillä.

Scapa Flow, Britannian tärkein laivastotukikohta ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa, sijaitsi Skotlannin rannikolla Orkneysaarilla.

Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet estivät saksalaisten pinta-alusten pääsyä alueen läpi Atlantille saattueiden kimppuun. Vuosina 1940–1942 Tanskansalmi oli alueen heikko kohta, koska alueella partioivien Britannian kuninkaallisten ilmavoimien pommikoneiden toimintasäde ei riittänyt Tanskansalmeen asti. Saksalla oli laivastotukikohtia Pohjois-Saksassa ja Norjassa. Kun Saksa valloitti Ranskan, saksalaiset saivat laivastotukikohtia Ranskan rannikolla, jolloin alueen merkitys muuttui.

Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain ja Britannian strategiana oli tarvittaessa sulkea alue, jotta Neuvostoliiton Kuolan niemimaalta operoivat sukellusveneet eivät pääsisi sen läpi. Alueelle rakennettiin SOSUS-järjestelmä, jolla kuunneltiin vedenalaista toimintaa. Neuvostoliitto puolestaan suunnitteli torjuvansa Naton aluksia tällä alueella: Neuvostoliitto valvoi aluetta laivoilla, sukellusveneillä ja Tupolev Tu-95 -merivalvontakoneilla.

Alue on muuttolintujen muuttoreitti.

  1. Mikkola, Harri: Venäjä ja arktisen alueen turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos (pdf) 8.10.2021. Eduskunta. Viitattu 1.9.2022.
  2. Vänskä, Ville: Nykyaikainen merisodankäynti. Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita nro 10, 2021. Maanpuolustuskorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 1.9.2022.
  3. Jämsén, Jussi: Strategisen kulttuurin vaikutus Venäjän arktisten intressien turvaamisessa (pdf) 2011. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 1.9.2022
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.