Gustaf Oskar Sumelius
Gustaf Oskar Sumelius (9. maaliskuuta 1835 Kangasala – 3. tammikuuta 1895 Tampere) oli suomalainen Tampereella vaikuttanut kauppias ja tukkukauppaa harjoittaneen toiminimi G. O. Sumeliuksen perustaja.[1][2]
Sumeliuksen vanhemmat olivat Pirkkalan kappalainen Petter Johan Sumelius (1798–1846) ja Johanna Ulrika Söderberg (k. 1856).[3] Hän aloitti työnsä 1848 Tampereella Lindebergin liikkeessä ja muutti sitten Poriin jossa oli työssä Carl Martinin ja A. Lundborgin liikkeissä sekä Luvialla Julinin laivaveistämössä.[2]
Vuonna 1859 Sumelius perusti Tampereella Kauppakatu 3:een oman vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittaneen kauppaliikkeen jota hän hoiti aluksi veljensä kanssa ja tämän kuoltua 1876 jatkoi liikkeen hoitoa yksin. Liike muutti 1870 Tampereen Kauppatorin (nykyinen Keskustori) itäreunalla sijainneeseen yksikerroksiseen puutaloon Sumeliuksen ostettua kyseisen kiinteistön. Sumeliuksen liike siirtyi vuonna 1884 harjoittamaan yksinomaan tukkukauppaa. Sumeliuksen liike oli 1880-luvulla Hämeen läänin suurin seka- ja kangastavaran tukkuliike. Vuonna 1889 valmistui Sumeliuksen kauppatalon viereiselle tontille Tammerkosken rantaan arkkitehti F. L. Caloniuksen suunnittelema kaksikerroksinen Sumeliuksen palatsi Sumeliuksen perheen asuintaloksi. Yksikerroksisen kauppatalon tilalle valmistui 1901 jugendtyylinen nelikerroksinen Sumeliuksen talo. Sumeliuksen liike myytiin 1916 Tammerkosken Tukkukauppa Oy:lle.[2]
Sumelius osti 1870 kauppias Lars Johan Hammarénin kanssa Kyröskosken puuvillatehtaan ja he perustivat Hammaren & Co nimisen yhtiön joka rakennutti puuvillakutomon tilalle 1872 puuhiomon ja 1878 paperitehtaan. Kolmantena osakkaana olleen kauppias Nybergin kuoltua 1889 Hammarén ja Sumelius omistivat yrityksen puoliksi. Sumelius perusti myös Näsijärven Höyrylaiva Oy:n. Vuonna 1874 hän osti Pyynikin Joselininniemen vuokraoikeuden ja rakennukset kauppias R. Lindholmin perillisiltä ja rakennutti paikalle uuden huvilan. Huvila oli Sumeliuksen perheen käytössä aina vuokra-ajan päättymiseen 1907 saakka. [2]
Sumelius oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä 1875–1894 sekä joitain vuosia rahatoimikamarin jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän oli myös Tampereen Säästöpankin johtokunnan varapuheenjohtajana ja Tampereen kauppiasyhdistyksen valtuuston puheenjohtajana. [1]
Sumelius oli kirjailija Jalmari Finnen vuoden 1859 Tampereelle sijoittuvan näytelmän Maria Kristina päähenkilön esikuvana. Näytelmän ensiesitys oli 1932 Tampereen teatterissa Finnen itsensä ohjaamana. [2]
Gustaf Oskar Sumelius oli naimisissa vuodesta 1859 Maria Kristina Hydénin (1833–1913) kanssa. Heillä oli kymmenen lasta joista tunnetuin oli tukkukauppias, valtiopäivämies ja vuorineuvos Gösta Sumelius.[4][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Gustaf Oskar Sumelius, Aamulehti 05.01.1895 nro 4, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- ↑ a b c d e f Jaana Lindblad : Kesäpäivä Pyynikillä - kauppias Sumeliuksen tarina : Elämyksellisen draamaopastuksen tuotekehitys, opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma 2011 Theseus.fi, Sumeliuksen elämänvaiheet sivuilla 19-26
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 : Petter Johan Sumelius. Verkkojulkaisu 2005, Luettu 29.4.2018
- ↑ Aikalaiskirja 1934 : Gösta Sumelius
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tampereen Keskustori 1890-luvulla, kuvassa Sumeliuksen tukkukaupan rakennus, joka purettiin vuosisadan vaihteessa, Koskesta voimaa -sivusto
- Vapriikin näyttely esittelee purettuja rakennuksia – Muistatko näitä Tampereen taloja?, Tamperelainen 4.12.2017 (Kuva Tammerkosken rantaan 1889 valmistuneesta Sumeliuksen palatsista)