Güstrow
| Güstrow | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Güstrow |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Mecklenburg-Etu-Pommeri |
| Piirikunta | Rostock |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Arne Schuldt |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 70,86 km² |
| Korkeus | 14 m m |
| Väkiluku | 29 215 (31,12,2016)[1] |
| – Väestötiheys | 439 as./km² |
Güstrow on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa, pohjoisessa Saksassa. Se on noin 30 000 asukkaallaan osavaltionsa seitsemänneksi suurin kaupunki ja Rostockin piirikunnan keskuskaupunki.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Güstrow sijaitsee noin 45 kilometriä etelään Rostockista, Warnow’n sivujoen Nebelin varrella. Nebel on yhteydessä Warnow’hon Bützow–Güstrow-kanavan kautta. Güstrow’n ympäristössä sijaitsee useita järviä ja metsäalueita. Sen naapurikuntiin lukeutuvat Sarmstorf, Plaaz, Glasewitz, Lalendorf, Mühl Rosin, Gutow, Gülzow-Prüzen ja Lüssow.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Güstrow on polabinkieliset juuret. Se on muotoutunut nimestä Guščerov, missä guščer tarkoittaa liskoa.[2]
Keskiaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rostockin ruhtinas Heinrich perusti Güstrow’n 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja myönsi sille schweriniläiset kaupunginoikeudet. 1300-luvulla Güstrow’sta muodostui Mecklenburgin herttuoiden kesäresidenssi. Mecklenburgin vuoden 1621 jaon jälkeen Güstrow'sta tuli pienen Mecklenburg-Güstrow’n herttuakunnan pääkaupunki. Herttuakunnan viimeinen herttua kuoli vuonna 1695 ja Güstrow'sta tuli osa Mecklenburg-Schwerinin herttuakuntaa.
Güstrow’n ja Bützow’n välinen rautatieyhteyes avattiin vuonna 1850. Yhteyttä pidennettiin vuonna 1867 Neubrandenburgin kautta Strasburgiin Preussin rajalle asti. Vuonna 1882 avattiin Güstrow’n ja Plau am Seen välinen rautatieyhteys ja vuonna 1887 Güstrow'sta avattiin yhteys Schwaaniin. Vuonna 1896 kaupungin liikenneyhteydet paranivat edelleen Bützow–Güstrow-kanavan kautta.
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Güstrow’n suurimpiin nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa Güstrow’n linna. Linna edustaa renessanssiarkkitehtuuria ja se toimi aikoineen mecklenburgilaisten herttuoiden residenssinä. Nykyinen linna on rakennettu 1500-luvulla, mutta linna-alueen historia ulottuu pidemmälle.
Güstrow’n tuomiokirkko (saks. Dom zu Güstrow) edustaa pohjoissaksalaista tiiliarkkitehtuuria. Kirkko sijaitsee kaupungin etelälaidalla ja sen historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Sen nykyinen, uusgoottilainen ilme on peräisin 1800-luvun toiselta puoliskolta.
Kaupungissa on myös siellä asuneelle saksalaiselle kuvanveistäjälle ja näytelmäkirjailijalle Ernst Barlachille ja hänen elämälleen perustuvia museoita.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Güstrow on osa Rostockin S-Bahn-kaupunkirautatietä. Kaupungin läheisyydessä sijaitsee myös moottoritie Bundesautobahn 19. Lisäksi kaupunkia halkovat tiet Bundesstraße 103 ja 104.
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kronshagen (Schleswig-Holstein, Saksa)
- Gryfice (saks. Greifenberg in Pommern, Puola)
- Neuwied (Rheinland-Pfalz, Saksa)
- Ribe (Tanska)
- Valkeala (Suomi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Statistisches Amt M-V – Bevölkerungsstand der Kreise, Ämter und Gemeinden 2016
- ↑ Ernst Eichler: Städtenamenbuch der DDR, s. 125. Leipzig: VEB Bibliographisches Institut Leipzig, 1988.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]