Günter Behnisch
Günter Behnisch (12. kesäkuuta 1922 Lockwitz, Saksa – 12. heinäkuuta 2010 Stuttgart, Saksa) oli saksalainen arkkitehti. Toisen maailmansodan aikana hänestä tuli yksi Saksan nuorimmista sukellusvenekomentajista. Myöhemmin Behnischistä tuli yksi merkittävimmistä dekonstruktivismia edustavista arkkitehdeistä. Hänen huomattavia projektejaan olivat Münchenin olympiapuisto ja Länsi-Saksan parlamentti Bonnissa.[1]
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Behnisch syntyi keskimmäisenä kolmesta lapsesta Lockwitzissa Dresdenin lähellä. Hän kävi useita kouluja, koska hänen sosiaalidemokraatti-isänsä pidätettiin, erotettiin ja siirrettiin uudelleen Chemnitziin natsisaksalaisten toimesta.[1]
Vuonna 1939 17-vuotias Behnisch liittyi vapaaehtoisena laivastoon (Kriegsmarine), mikä oli vähemmän työläs vaihtoehto pakolliselle työvoimapalvelulle tai armeijan asevelvollisuudelle. Lopulta hänestä tuli U-veneen upseeri ja hän palveli U-952:ssa. Lokakuussa 1944 hänestä tuli yksi nuorimmista U-veneiden komentajista (U-2337). Toisen maailmansodan lopussa hän luovutti sukellusveneensä briteille ja joutui sotavangiksi Featherstonen linnaan Northumberlandiin, Englantiin.[1]
Behnisch opiskelin alun perin muurariksi ja hän lähti vuonna 1947 opiskelemaan arkkitehtuuria Stuttgartin teknilliseseen yliopistoon.[2]
Ura arkkitehtinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi hänen merkittävimmistä rakennuksistaan oli Länsi-Saksan pääkaupungin Bonnin uusi parlamentti. Vaikka hän voitti arkkitehtisuunnittelukilpailun jo vuonna 1973, rakentaminen alkoi vasta vuonna 1987 ja rakennus valmistui vuonna 1992.[2]
Behnisch perusti oman arkkitehtitoimiston Stuttgartissa vuonna 1952 ja vuonna 1966 siitä tuli Behnisch & Partner. Vuosina 1967–1987 hän toimi arkkitehtuurin, rakennussuunnittelun ja teollisuusrakennustekniikan professorina Darmstadtin teknisessä yliopistossa.[3]
Hänen poikansa Stefan Behnisch perusti erillisen yrityksen, Behnisch Architektenin vuonna 1989.
Valmistuneet projektit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1972 Münchenin olympiapuisto, Saksa
- 1992 Saksan parlamentin täysistuntorakennus (Bundestag), Bonn, Saksa
- 1993 Taideakatemian rakennus, Berliini, Saksa
- 1997 Valtion selvityspankki - Landesgirokasse Stuttgart, Saksa
- 1998 Lennonjohtotorni, Nürnbergin lentokenttä, Saksa
- 2002 Pohjois-Saksan valtion selvityspankki, Hannover, Saksa
- 2003 Genzyme Center, Cambridge, Massachusetts, USA
- 2005 Solujen ja biomolekyylien tutkimuskeskus, Toronto, Kanada
- 2005 Hotel Adlonin laajennus, Berliini, Saksa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Günter Behnisch: The architect behind Munich's groundbreaking Olympic The Independent. 23.10.2011. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Thorsten Dörting: Obituary of the Architect Günter Behnisch: The Man Who Gave Post-War Germany A New Face Der Spiegel. 13.7.2010. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Technical University of Darmstadt: Günter Behnisch Technical University of Darmstadt. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Benisch Architekten benisch.com
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
