Gösta Michelsson
Gustaf ”Gösta” Mathias Michelsson (27. lokakuuta 1878 Viipuri – 15. lokakuuta 1917 Vincennes, Ranska[1]) oli suomalainen insinööri ja kadettiupseeri, joka teloitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Ranskassa saksalaisten vakoojana.[2]
Michelssonin vanhemmat olivat kauppias Mathias Ferdinand Michelsson ja Anna Rosina Clopatt. Michelssonin isä toimi laivanvarustajana ja omisti myöhemmin K. Lundberg & C:o Oy-nimellä toimineen yrityksen. Michelsson pääsi ylioppilaaksi 1896 (Nya svenska läroverket i Helsingfors).[2]
Michelsson kävi Haminan kadettikoulun ja hänet nimitettiin 1901 Suomen kaartin aliluutnantiksi. Suomen kaartin hajottamisen jälkeen Michelsson erosi palveluksesta seuraavana vuonna ja lähti opiskelemaan Dresdenin polyteknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi 1905. Hän toimi sitten insinöörinä eri tehdaslaitoksissa, muun muassa Littoisten kutomatehtaalla.[2]
Michelsson meni 1905 naimisiin helsinkiläisen kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvistin nuorimman tyttären Ebba Fredrikan kanssa. Grönqvist myi Jokelan maatilan ja sillä sijainneen tiilitehtaan Michelssonille 1907. Michelsson johti jonkin aikaa tiilitehdasta, mutta hän jätti kuitenkin pian perheensä Suomeen ja muutti Yhdysvaltoihin. Tiilitehdas joutui konkurssiin, ja F. W. Grönqvist osti Jokelan maatilan tiilitehtaineen takaisin itselleen konkurssihuutokaupasta.
Michelsson lähti vuonna 1911 Etelä-Amerikkaan, jossa hän oleskeli aluksi eri maissa harjoittaen monenlaisia ammatteja. Hän asettui sitten asumaan Paraguayhin ja oli siellä erään karjanjalostusliikkeen palveluksessa kuljettaen ja myyden karjaa Chileen. Michelsson onnistui keräämään pääomaa mutta hän menetti sen sitten maakeinottelussa. Vuonna 1914 hän oli Paraguayn armeijan palveluksessa topografian, matematiikan ja ranskan kielen opettajana. Vuonna 1915 hän pyrki palaamaan Suomeen mutta ei onnistunut tässä hankkeessa, koska ei saanut tarvittavia papereita Venäjän Argentiinan suurlähetystöstä. Michelsson osti sitten aseita Venäjälle Paraguaysta ja hän pääsi lähtemään vasta maaliskuussa 1916 Eurooppaan Valbaneira-nimisellä espanjalaiselle laivalla. Michelsson saapui huhtikuussa 1916 Barcelonaan, josta käsin johdettiin Saksan Ranskassa harjoittamaa vakoilutoimintaa. Barcelonassa Michelsson tapasi saksalaisten asiamiehen Martino Oriolin, joka värväsi hänet vakoilemaan Ranskaan. [2]
Michelsson saapui heinäkuussa 1916 Pariisiin ja sai paikan insinöörinä sotilaslentokoneita valmistaneessa Henriotin lentokonetehtaassa. Elokuusta 1916 lähtien Michelsson lähetti salakirjoitettua postia Oriolille Barcelonaan, posti sisälsi muun muassa uusien pommikoneiden piirustuksia. Salakirjoitus ei kuitenkin ollut riittävän tehokas vaan viranomaiset saivat Michelssonin avattua postia käsiinsä Ranskan ja Espanjan rajalla. Ranskan vastavakoilu pidätti Michelssonin asunnostaan 22. lokakuuta 1916. Yli vuoden kestäneissä kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä Michelsson ei kiistänyt syyllistymistään vakoiluun. Ranskalainen sotaoikeus tuomitsi hänet 25. heinäkuuta 1917 kuolemaan. Erään tietolähteen mukaan Michelsson ammuttiin Pariisin esikaupungissa Vincennesissä 15. lokakuuta 1917 samalla kertaa kuin tunnettu saksalaisten vakooja Mata Hari (oikealta nimeltään Margaretha Zelle). Toisen tiedon mukaan hänet ammuttiin vasta 19. marraskuuta 1917.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MICHELSSON Gösta (Gustaf) Mathias. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Krister Björklund ja Lars Westerlund: Länsiarmeijoiden joukoissa menehtyneet suomalaiset, teoksessa Lars Westerlund (toim.) Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 s. 88 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jokelan tiilitehdas: Grönqvistien omistajasuku