Gísli Súrinpojan saaga
Gísli Súrinpojan saaga (Gísla saga Súrssonar) kuuluu islantilaisiin saagoihin, ja se kertoo Gísli-nimisen miehen ja tämän suvun vaiheista Islannissa. Saaga on filologisin menetelmin ajoitettu 1220–30-luvuilla kirjoitetuksi[1].
Saagan keskeiset hahmot ovat mitä luultavimmin historiallisia henkilöitä, vaikkakin ne ovat saaneet vaikutteita ja värittyneet muusta perinteestä; Gísli itse kuoli vuonna 978 tai 979[2]. Saagasta on olemassa kaksi eri versiota: niin sanottu lyhyt, M-versio, ja pitkä, S-versio. Lisäksi on säilynyt katkelmia kolmannesta, B-versiosta. Vanhin S-versio on säilynyt paperikäsikirjoituksissa 1700-luvulta, vanhin M-versio on peräisin 1400-luvulta[3]. Saagan kirjoittaja, kuten saagojen yleensäkin, on anonyymi.
Gísli Súrinpojan saaga on ilmestynyt suomeksi 2003 Joonas Aholan kääntämänä ja toimittamana.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saagan keskeisimmät hahmot ovat Gísli, tämän vaimo Auðr (Authr), Gíslin veli Þorkell (Thorkell) ja lanko Þorgrímr (Thourgrimr) ja tämän serkku Eyjólfr (Eijoulfr). Tarinan alussa Gísli muuttaa perheineen Norjasta Islantiin. Kymmenen Islannissa vietetyn vuoden jälkeen Gísli tappaa lankonsa Þorgrímrin ja päätyy lainsuojattomaksi, henkipatoksi. Gísli onnistuu pakoilla Þorgrímrin murhan kostajia 13 vuoden ajan, kunnes jää kiinni. Gísli taistelee urhoollisesti häntä jäljittäneitä 12 miestä vastaan, kunnes haavoittuu ja syöksyy kalliolta alas kuolemaansa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gísli Súrinpojan saaga, s. 24. (Suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola) Helsinki: WSOY: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-27951-X
- ↑ Ahola, Joonas (toim.): Gísli Súrinpojan saaga, s. 26.
- ↑ Ahola, Joonas (toim.): Gísli Súrinpojan saaga, s. 32.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Kuitunen: Lainsuojattomien tyly kohtalo. Helsingin Sanomat 4.5.2003.