Gärdenin kalliopiirrokset

Gärdenin kalliopiirrokset
Kuvaryhmän B vasemmanpuoleisen hirven turpa on lohjennut
Sijainti
Gärdenin kalliopiirrokset
Koordinaatit	63°33′36″N, 13°46′46″E
Valtio	Ruotsi
Historia
Tyyppi	kalliopiirros
Huippukausi	kuvaryhmä A: 2000 eaa. kuvaryhmä B: 9800−8500 BP
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Gärdenin kalliopiirrokset sijaitsevat pienellä kalliolla Gärdesjönin laskujoen Gärdekoskessa Pohjois-Ruotsissa. Alue kuuluu Jämtlandin maakunnan Offerdalin pitäjään nykyisen Krokomin kunnan alueella. Kosken partaalla on kolme hyvin erityyppistä piirrosryhmää, jotka sijaitseva etelä- ja pohjoisrannalla sekä koskessa olevalla saarella. Erityisen tunnettu on noin neljä metriä pitkä hirvenkuva, joka on ilmeisesti Ruotsin vanhin kalliopiirros. Kosken alapuolella on Gärdeforsenin voimalaitos. Kosken partaalla kulkee joen yli silta.

Lähiseudulla on kalliopiirrosten ja -maalausten keskittymä. Muihin kohteisiin on varsin lyhyt matka. Glösan kalliopiirrokset sijaitsevat 23 kilometrin, Hästskotjärnin kalliomaalaukset 24 kilometrin ja Skärvångenin kalliomaalaukset 40 kilometrin päässä. Norjalaiset kuuluisat kohteet ovat Bølan kalliopiirrokset, Bardalin kalliopiirrokset ja Hellin kalliopiirrokset, jotka ovat 120–135 kilometrin päässä Gärdenin piirroksista. Läheiseltä Gärdesjön järveltä tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja.

Kuvaryhmät

Kuvaryhmä A

Kuvaryhmästä A kuvassa A.1 hirvi ja sen sorkan jälki.

Kuvassa laajempi ryhmittymä A:3, johon on piirretty hirven neljä sorkkaa ja ihmisen jalanjäljet. Ihmisen jäljet muodostavat metrin pituisen polun.

Kuvaryhmä sijaitsee joen etelärannalla sillan pielessä. Ryhmästä erottuvat kaksi suurta ääriviivoilla piirrettyä hirveä, 10 jalanjälkeä, viisi hirven sorkanjälkeä ja muutama kuvan katkelma. Kuvana A:1 tunnetaan hirvensorkan jälki (12 cm), jonka vieressä on 0,46 metrin pituinen hirvi. Hirven torson etuosaan on piirretty ”sydänpiste”. Numeroinnilla A:3 tunnetaan ryhmä, jossa hirven (53×36 cm) alapuolella on noin metrin matkalla ikään kuin lähestyneen ihmisen 10 jalanjälkeä. Ensimmäiset rinnakkaiset jäljet on tehty seisten, muut ovat kävelyjälkiä ja viimeiset kaksi jälkeä on tehty kuin vinottain seisten. Vasemman ja oikean jalan jäljet pystytään erottamaan toisistaan. Ryhmän oikealla sivulla on neljä hirvensorkan jälkeä (noin 16×9 cm), ja ne näyttävät seisovan hirven jäljiltä. Oikealla on ihmishahmoksi tunnistettu kuvio, joka on usein virtaavan veden peittämänä. Hahmolle ei ole piirretty raajoja. Kuviolle A:2 ei ole selitystä.

Kuvaryhmä B

Kuvaryhmän B keskimmäinen vasa on 1,15 metriä pitkä.

Kuvaryhmä sijaitsee kosken keskellä olevalla pienellä silokalliosaarella, jolle johtaa kävelysilta. Selkeimmät motiivit ovat kolme suurta hirveä. Suurin ja pienin hirvi katsovat vasemmalle kolmatta hirveä. Eläimet on piirretty samalle näyttämölle, ja suurten hirvien turvat ovat 2,5 metrin päässä toisistaan. Eläinten hahmot ovat yksinkertaiset, ja vain yksi poikittainen viiva katkaisee hirvet kaulasta tai keskivartalosta. Terävien korvien takana ei ole sarvia.

Kuvien koko on niin suuri, että kunnollisen valokuvan niistä saa vain korkeilta tikkailta. Pienin hirvi on 1,15 metriä pitkä, ja se esittänee vasaa. Vasemmanpuoleinen hirven pää on herättänyt huomiota, koska se ei ole naturalisesti onnistunut. Poikittainen viiva ylittää kaulan korvien takaa. Suurin hirvi on oikealla ja se on 3,65 metriä pitkä. Pään ympärillä on viivojen katkelmia ja vaikuttaa siltä, että piirtäjä olisi epäröinyt kuvaansa.

Kuvaryhmä C

Joen pohjoisrannalla sillan ylävirran puolella sijaitsee kolmas kuvaryhmä C. Hallström ei dokumentoinut näitä piirroksia, koska arveli niiden syntyneen luonnollisella tavalla ilman ihmisen vaikutusta. Vuonna 2002 dokumentoitiin paikalla havaittuja linjoja ja tulokseksi saatiin yksi 1,5 metriä pitkä murtoviiva, yksi 4 metriä pitkä mutkainen viiva ja kolmas noin 5 metriä pitkä suorempi viiva. Aiempien kertojen veneitä, kaloja ja muita tulkintoja ei enää tehty.

Kuvaryhmä D

Piirrokset joen eteläisellä puolella kuuluvat ryhmään A. Hallström oli dokumentoinut pienemmän ryhmän kuvia numerolla A:4, johon tässä viitataan ryhmänä D. Se sijaitsee yli 10 metriä rannasta etelään. Nämä ovat nuorison itse tekemiä piirroksia, jotka huomioitiin vuoden 2002 dokumentoinnissa.

Tutkimukset

Voimalaitoksen valvoja Erik Lindberg löysi kuvaryhmät vuonna 1928, mutta ne dokumentointiin vasta vuonna 1935. Muutama vuosi myöhemmin Gustaf Hallström tutki kuvaryhmiä. Hän nimesi kuviot ryhmiin A, B ja C; nykytutkijat käyttävät vastaavista kuvaryhmistä numerointia 1, 2 ja 3. Vuonna 2002 alue mitattiin ja kuviot tarkistettiin. Osa kuvioista dokumentoitiin uudelleen.

Kuvaryhmien ajoitukset

Kuvakentän A pieniä piirroksia on verrattu Nämforsenin ja Norrforsenin kalliopiirroksiin. Ne vaikuttavat samanaikaisilta ja liittyvät siten myöhäiseen neoliittiseen kivikauteen. Niiden ajoitus lähenteleekin arviolta 2 000 eaa..

Kuvaryhmän B kuviot vaikuttavat arkaaisemmilta, ja yleisesti ne sijoitetaan myöhäiseen mesoliittiseen kivikauteen. Anders Hesjedal on ajoittanut ne noin 9 800−8 500 BP..

Lähteet

• Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin. Jyväskylä: Kopijyvä, 2003. ISBN 952-5092-97-6
• Wennstedt Edvinger, Britta & Edvinger, Kjell: Hällristningsområdet vid Gärdeforsen. Jämtarkeologi, 2002, nro 4. Gävle: Länsstyrelsen i Jämtland. ISSN 1650-7460 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 7.11.2012. (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Scandinavian Society for Prehistoric Art (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ismo Luukkonen: Gärden, valokuvia
• Lääninhallitus: Gärdenin kulttuuriympäristö
• Jamtli: Valokuva Gärdenista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Jamtli: Forntidens bilder
• Tangeråsen & Gärde: Hällristningarna