Frode Thingnæs

Frode Thingnæs (20. toukokuuta 1940 Nore og Uvdal, Buskerudin lääni – 15. marraskuuta 2012 Oslo) oli norjalainen jazzpasunisti, -säveltäjä ja -sovittaja.

Thingnæs oli typografi, toimittaja Magnus Thingnæsin (1912–1962) ja toimistotyöntekijä Edel Thingnæsin (s. 1918) poika. Thingnæs varttui Oslossa ja oli vakiintunut soittaja pääkaupungin jazzpiireissä jo teini-ikäisenä. Hän suoritti examen artiumin vuonna 1959 ja sai samana vuonna ensimmäisen solistipalkintonsa jazzamatöörien Norjan-mestaruuskilpailuissa. Sitten Thingnæs palkittiin myös Bjørn Jacobsenin septetin jäsenenä. Hän toimi septetissä vuosina 1958–1960. Lisäksi hän soitti Gunnar Brostigenin big bandin sekä Mikkel Flagstadin kvintetin kanssa ja vuosina 1959–1964 Kjell Karlsenin big bandissa. Thingnæs oli ammattimainen muusikko vuodesta 1960, mutta suoritti myös musiikin opintoja Kööpenhaminassa vielä vuoteen 1963. Vuoden 1961 jälkeen hän enimmäkseen johti omia yhtyeitään, jotka pääasiallisesti olivat kvintettejä ja sekstettejä. Hän kokeili urallaan useimpia modernin jazzin tyylejä bebopista jazzrockiin vahvasti yksilöllisellä sävelkielellään ja ilmaisutavallaan. Thingnæs osallistui levytykseen ensimmäisen kerran vuonna 1963 sävellyksellä Fonebone LP:nä julkaistulla kokoelmalevyllä Metropole Jazz.

Suuren osan 1960-luvusta Thingnæs toimi Norjan edustajana Euroopan yleisradiounionin big bandissa. Hän edusti Norjaa Euroopan yleisradiounioniin kytkeytyneissä konserteissa Stuttgartissa, Lontoossa ja Amsterdamissa. Vuonna 1967 Thingnæs äänestettiin maansa parhaaksi pasunistiksi lehden Jazznytt muusikkokyselyssä. Kaksi vuotta myöhemmin hän johti norjalaista sekstettiään Montreux Jazz Festivalissa Sveitsissä. Vuonna 1970 Thingnæsille myönnettiin norjalaisen jazzin korkein palkinto, Buddyprisen. Kuusi vuotta myöhemmiin hän sai Norsk forening for komponister og tekstforfatteren (NOPA) palkinnon "vuoden teoksesta" sävellyksellä Day Out Day In. Thingnæsista tuli myös aktiivinen levyttäjä, joka julkaisi albumit Feelin' All Right, Nightsounds, Direct To Disc (josta myönnettiin Spellemannprisen) ja Queen Python.

Omien kokoonpanojensa johtamisen ohella Thingnæs oli Østereng/Hurum storbandin (1964–1978), Tore Nilsenin septetin, Bjørn Johansenin sekstetin ja Arild Bomanin orkesterien jäsen. Hän soitti muiden muassa Egil Kapstadin (1967), Terje Rypdalin (1968) ja Norwegian Big Bandin (1976) levyillä. Thingnæsin muita yhteistyökumppaneita olivat muiden muassa Laila Dalseth, Espen Rud, Per Husby, Bjørn Alterhaug ja "Norsk jazz 295 år" -projekti (1990). Viimeksi mainitun hankkeen tulokset julkaistiin levytettyinä nimellä Some Other Time. Vuonna 1984 Thingnæsista tuli Scandinavian Tuba Inc.:n jäsen ja vuonna 1990 Bone Brothers -yhtyeen jäsen.

Thingnæs oli oman esiintyvän taiteilijan uransa ohella aktiivinen soiton valmentaja muun muassa harrastajien big bandeille, Kampen Janitsjarorkesterille ja asevoimien muusikoille. Vuonna 1982 Thingnæs sävelsi baletin Flåklypa Den Norske Opera & Balletille. Hän laati myös tilausteoksia vuoden 1987 DølaJazz-festivaalia varten. Thingnæsin viimeinen levytetty julkaisu oman kvintettinsä kanssa oli Watch What Happens! (1994), jossa soittivat myös muiden muassa hänen pitkäaikaiset ja läheiset yhteistyökumppaninsa Pete Knutsen, Jan Erik Kongshaug ja Henryk Lysiak. Thingnæs oli 2. kesäkuuta 1979 alkaen naimisissa näyttelijä, teatteripedagogi Marianne Mørkin (s. 1953) kanssa.