Friisin kieli
| Friisi | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | frysk, frasch, fresk, friisk |
| Tiedot | |
| Alue |
 Alankomaat Saksa |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 500 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | germaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fy |
| ISO 639-2 | fry |
| ISO 639-3 | fry |
Friisi (omalla kielellä frysk, frasch, fresk tai friisk) on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat friisit Alankomaiden ja Saksan rannikoilla (Friisinmaalla). Friisi on skotin kielen jälkeen englannin lähin sukulaiskieli. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.
Piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen kieleen: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin.[1] Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa kielien vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsifriisiä puhuu Alankomaissa vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 467 000 henkilöä. Valtaosa kielen puhujista asuu Friisinmaan provinssinsa, jossa yli 70% väestöstä osaa puhua kieltä.[2] Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen.
Itäfriisin puhujia on Saksassa, mutta heitä oli vuoden 2003 arvion mukaan enää 2000. Kieltä puhutaan Emdenin ja Oldenburgin kaupunkien alueella. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[3]
Pohjoisfriisiä puhuu Saksassa noin 10 000 henkeä Schleswig-Holsteinin alueella sekä Helgolandissa ja muutamassa muussa saaressa. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[4]
Kielinäytteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itäfriisiksi:
- Die Wänt strookede dät Wucht uum ju Keeuwe un oapede hier ap do Sooken.
Pohjoisfriisiksi
- Di dreng aide dåt foomen am dåt kan än mäket har aw da siike.
Länsifriisiksi:
- De jonge streake it famke om it kin en tute har op 'e wangen.
Suomeksi:
- Poika silitti tyttöä leuasta ja suuteli hänen poskiaan.
»Alle minsken wurde frij en gelyk yn weardigens en rjochten berne. Hja hawwe ferstân en gewisse meikrigen en hearre har foar inoar oer yn in geast fan bruorskip te hâlden en te dragen.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8
- Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. 2002. ISBN 951-662-734-X
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fryske Akademy
- Friisi-englanti-sanakirja Websters-online
- Friisin kielen sivusto