Friedrich von Rabenau
Friedrich von Rabenau (10. lokakuuta 1884 Berliini – 12. tai 13. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen tykistönkenraali toisen maailmansodan aikana. Rabenau oli myös teologi ja natsihallinnon vastustaja.
Rabenau oli protestantti, jonka kristillinen vakaumus ohjasi vastustamaan kansallissosialisteja jo varhain. Hän asettui kristinuskon poistamista ajanutta Alfred Rosenbergia vastaan olemalla mukana 96 kirkon johtajan julistuksessa Alfred Rosenbergia vastaan[1] vuonna 1937. Vaikka Rabenau ei varsinaisesti liittynyt vastarintajärjestöihin, hän avusti Ludwig Beckin ja Carl Friedrich Goerdelerin välisessä yhteydenpidossa.
Rabenau vapautettiin tehtävistään kesällä 1942 ja siirrettiin varhaiselle eläkkeelle tykistönkenraaliksi ylennettynä. Hän opiskeli protestanttista teologiaa Berliinin yliopistossa. Hänet pidätettiin heinäkuun 20. päivän salaliiton nujertamisen yhteydessä vuonna 1944. Häntä ei koskaan syytetty eikä tuomittu oikeudessa, mutta hänet hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä Heinrich Himmlerin käskystä vähän ennen sodan loppua ja natsi-Saksan kukistumista 15. huhtikuuta 1945. Hän jätti jälkeensä vaimonsa Eva Kautzin ja kaksi lasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Die Erklärung der 96 evangelischen Kirchenführer gegen Alfred Rosenberg
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich von Rabenau Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
