Friedrich Theodor Vischer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friedrich Theodor Vischer
Friedrich Theodor Vischer
Friedrich Theodor Vischer
Henkilötiedot
Syntynyt(30. kesäkuuta 1807
Ludwigsburg,Württemberg
Kuollut14. syyskuuta 1887 (80 vuotta)
Gmunden Itävalta-Unkari
Ammatti kirjailija, professori
Kirjailija
SalanimiMystifizinsky
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Friedrich Theodor Vischer, salanimi Mystifizinsky, (30. kesäkuuta 1807 Ludwigsburg, Württemberg14. syyskuuta 1887 Gmunden Itävalta-Unkari) oli saksalainen esteetikko. Vischerin poika oli Robert Vischer.[1]

Vischer suunnitteli nuorena ryhtyvänsä taidemaalariksi, mutta joutui valitsemaan teologian ja oli vuodesta 1831 opettajana Maulbronnin luterilaisessa pappisseminaarissa. Hän keskittyi opinnoissaan filosofiaan. Hän luopui pappisurasta 1836 ja sai ylimääräisen estetiikan ja saksalaisen kirjallisuuden professorin viran Tübingenin yliopistosta. Vuosina 1839–1840 ja 1843 hän opiskeli taidetta Italiassa ja Kreikassa.[1]

Vakinaisen professorin viran Vischer sai 1844, ja virkaanastujaispuheessaan hän esitteli panteistisia näkemyksiään. Kirkollinen väki arvosteli häntä siitä niin voimakkaasti, että hänet hyllytettiin kahdeksi vuodeksi. Laajan teoksensa Æstethik oder Wissenschaft des Schönen (1846–1857) ansiosta Vischer oli hegeliläisyyden ja koko aikakauden merkittävimpiä esteetikkoja.[1]

Vischer valittiin 1848 maltillisen vasemmiston jäsenenä Saksan parlamenttiin Frankfurt am Mainiin, ja hän oli yksi niistä, jotka parlamentin hajottuakin 1849 jatkoivat istuntoja Stuttgartissa. Hän joutui kireisiin väleihin hallituksen kanssa ja otti siksi 1855 professuurin Polytechnikumissa Zürichissä. Hän palasi 1866 Tübingenin yliopistoon, ja lisäksi hän luennoi kesäaikaan polyteknikumissa Stuttgartissa. Vischer sai 1870 henkilökohtaisen aatelisarvon, ja 1877 hän erosi professorinvirasta.[1]

Vischerin kuoleman jälkeen hänen poikansa Robert Vischer julkaisi kaksi sarjaa Vorträge (1898–1903), joihin sisältyät Das schöne und die Kunst, Zur Einführung in die Ästhetik sekä Shakespearevorträge.[1]

Teokset (valikoima)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Über das Erhabene und Komische, 1837
  • Kritische Gänge, 1844
  • Faust. Der Tragödie 3. Theil, 1862 (salanimellä Mystifizinsky, satiiri Goethen "Faustin" toisen osan selityksistä)
  • Epigramme aus Baden-Baden, 1867, anonyymisti
  • Mode und Cynismus, 1878
  • Auch Einer. Eine Reisebekanntschaft, 1879
  • Lyrische Gänge, 1882
  • Das Symbol, 1887
  1. a b c d e Vischer, Friedrich Theodor, Nordisk familjebok 32. 1921 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]