Fredrik Julius Petersen
Fredrik Julius Petersen (4. huhtikuuta 1820 Tuulos – 8. joulukuuta 1883 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1871–1881.[1][2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petersenin isä oli Tuuloksen kappalainen Frans Fredrik Petersen ja äiti Gustafva Elisabet Lalin. Ylioppilaaksi Petersen tuli 1838 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1845.[1] Hänen väitöskirjansa hyväksyttiin 21.9.1870. Hän oli Helsingin yksityislyseon opettaja 1846–1848 ja 1849–1854, samalla Helsingin yläalkeiskoulun vt. rehtori 1848–1854, sitten vt. konrehtori 1854–1856. Porvoon lukion apulainen hänestä tuli 1853, virkaan hänet nimitettiin 1856. Hän oli Helsingin yliopiston vt. roomalaisen kirjallisuuden professori 1870–1883 ja saman oppiaineen ylimääräinen professori 1871–1881.[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- De Martiano Capella emendando, 1870[4]
- Lauseopillinen esimerkki-kokoelma Suomen vanhemmasta kansanrunoudesta kerätty, 1885
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R. s. 350–351. Porvoo: WSOY, 1932.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1164
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Fredrik Julius Petersén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Pieni tietosanakirja
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
