Fredrik II (Itävallan herttua)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fredrik II:n patsas sotahistoriallisessa museossa Wienissä.

Fredrik II (saks. Friedrich der Streitbare); (25. huhtikuuta 121115. kesäkuuta 1246, Leitha) oli Itävallan ja Steiermarkin herttua vuosina 1230–1246 ja Babenberg-suvun viimeinen miespuolinen jäsen.

Fredrik oli herttua Leopold VI:n ja bysanttilaisen prinsessa Theodora Angeluksen (1190–1246) kolmanneksi vanhin poika. Hänen äidinpuoleinen isoisänsä oli Isaak Komnenos Vatatzes ja isoäitinsä Anna Komnene Angelus, joka oli Bysantin keisari Aleksios III Angeloksen tytär. Hän oli pojista nuorin, mutta Leopold kuoli tapaturmaisesti lapsena ja Heinrich kuoli 20-vuotiaana vuonna 1228. Näin Fredrikistä tuli isänsä perijä tämän kuollessa vuonna 1230. Hänellä oli kuusi sisarusta, joista vanhin sisar Margarethe avioitui keisari Henrik VII:n kanssa.

Fredrikin hallituskausi oli sotaisa ja hän perikin lisänimen der Streitbare (”Riitaisa” tai ”Sotaisa”). Hän kaatui Leithan taistelussa unkarilaisia vastaan 15. kesäkuuta 1246 ilman miespuolisia perillisiä.

Hän kihlautui tai avioitui vuonna 1229 bysanttilaisen prinsessa Eudokia (Sofia) Laskariksen (1210/1212–1247/1253) kanssa, joka oli keisari Theodoros I Laskariksen ja Anna Komnene Angeluksen tytär. Fredrik otti joko avioeron Sofian lapsettomuuden vuoksi tai purki kihlauksen samana vuonna. Sofia avioitui uudelleen ennen vuotta 1230/1239 picardielaisen ristiretkiritari Anseau de Cayeux'n (1195/1205–1273/1276), tulevan Latinalaisen keisarikunnan sijaishallitsijan (1237-1238) kanssa. Heille syntyi tytär Eudokia/Marie de Cayeux (k. 1275), joka avioitui Dreux de Beaumontin, Sainte-Genevieven herran ja Sisilian marsalkan kanssa.[1]

Vuonna 1229 Fredrik avioitui uudelleen nykyisessä Sloveniassa olevien Kranjska krajina eli Carniolan maakreivikunnan ja Slovenska marka eli Windischerin maakreivikunnan alueiden perijättären Agnes von Andechs Meranianin (1215–1263) kanssa, joka oli Meranianin herttua Otto I:n ja Burgundin kreivitär Beatrice II:n tytär. Avioliitto mitätöitiin vuonna 1243 tuolloin 28-vuotiaan Agnesin lapsettomuuden vuoksi. Vuoden 1250 jälkeen Agnes on kirjattu Kärntenin herttua Bernhardin pojan, Ulrich von Sponheimin puolisoksi. Ulrich saattoi seurata Agnesin edesmennyttä puolisoa Carniolan herrana ja hänestä tuli Kärntenin herttua isänsä kuoltua vuonna 1256. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, jotka kuitenkin kuolivat jo lapsina.

Fredrik II:n sinetti

Babenbergin suvun vuonna 976 alkanut valtakausi sammui hänen mukanaan. Hänen pääperijänsä oli vanhemman veljen Henrik II, Mödlingin herttuan (1208–1228) ja Thüringenin kreivitär Agnesin ainoa tytär Itävallan herttuatar Gertrudis (1226–1288), joka aikanaan avioitui kolme kertaa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
  1. NIKAIA fmg.ac. Viitattu 21.9.2024.