Frans Viktor Eriksson
Frans Viktor Eriksson (10. joulukuuta 1846 Vaasa – 7. tammikuuta 1919 Vaasa) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies ja Vaasan hovioikeuden presidentti.[1]
Erikssonin äiti oli palvelija Anna Brita Raukko. Hän pääsi ylioppilaaksi 1865 Vaasan kymnaasista ja suoritti tuomarintutkinnon Helsingin yliopistossa 1869. Eriksson sai varatuomarin arvon 1873.[1]
Eriksson oli Jyväskylän vt. pormestari 1878–1880. Tämän jälkeen hän oli Vaasan hovioikeudessa kanslistina ja hoiti sitten muita virkoja ollen viimeksi hovioikeuden presidenttinä 1910–1915. Eriksson erosi virastaan sairauden vuoksi. Hän oli porvarissäädyssä Vaasan kaupungin edustaja valtiopäivillä 1897, 1899 ja 1900.[1][2][3]
Eriksson oli naimisissa vuodesta 1881 Olga Sofia Kristina Boijen kanssa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Dödsfall, Åbo Underrättelser 11.01.1919 nro 9, s. 6, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 72. Helsinki: Otava, 1921.
|
Edeltäjä: Henrik Gustaf Borenius |
Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti 1910–1915 |
Seuraaja: Karl Gustaf Söderholm |
