Arpitaani
| Arpitaani | |
|---|---|
| Oma nimi | Patouès, Arpitan |
| Muu nimi | Frankoprovensaali |
| Tiedot | |
| Alue |
 Italia Ranska Sveitsi |
| Virallinen kieli | Aostanlaakso |
| Puhujia | arviolta 147 000 (v.1971)[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
romaaniset kielet länsiromaaniset kielet galloromaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | roa |
| ISO 639-3 | frp |
| ISO 639-3 | frp |
Arpitaani eli frankoprovensaali on romaaninen kieli, joka kuuluu samaan ryhmään ranskan, vallonin ja picardin kanssa. Sitä puhutaan Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Suurin osa kielen puhujista asuu Italiassa Aostanlaaksossa, joka on myös ainut alue, jossa kielellä on virallinen asema. Kieltä puhutaan myös Torinon metropolikaupungissa Piemonten alueella, kahdessa syrjäisessä kaupungissa Foggian maakunnassa Apulian alueella sekä Sveitsin ranskankielisessä osassa. Ranskassa Rhône-Alpesin alueella kielellä on paikalliskielen asema, mutta sen käyttö on vähäistä. Kieli on uhanalainen, ja sen käyttäjien määrä on vähentynyt jo pitkään.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieli on erkaantunut muista d'oïl-kielistä 700-800-luvuilla. Ensimmäiset kirjalliset todisteet frankoprovensaalista ovat 1100-luvulta. Kieli ei kehittynyt yhtä käytetyksi kuin ranskan tai italian kielet, sillä sen puhujat elivät poliittisesti erkaantuneilla, syrjäisillä vuoristoalueilla. Alueella sijainnut Savoijin kuningaskunta käytti virallisena kielenään latinaa, ja myöhemmin ranskaa, vaikka suurin osa sen asukkaista käytti frankoprovensaalia. Kielen käyttö alkoi vähetä 1800-luvulla, kun ranskan kieli alkoi syrjäyttää sitä monin paikoin. Nimen frankoprovensaali antoi G. I. Ascoli 1800-luvulla, koska kielessä on piirteitä ranskan ja provensaalin kielestä. Arpitaani on kielen puhujien itsensä suosima ilmaus.
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka frankoprovensaalilla ei ole yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä, sillä on pitkä historia kirjallisuudessa. Ensimmäinen frankoprovensaalinkielinen kirjallinen tuotos on tiettävästi 1100-luvulta peräisin oleva runo Aleksanteri Suuresta. Eepos Girart de Roussillon on toinen merkittävä 1100-luvulta peräisin oleva teos. 1200-luvulla alkoi ilmestyä lakitekstejä frankoprovensaaliksi samalla kun latinan käyttö hallinnossa väheni. Muun muassa Corpus Juris Civilis käännettiin tällöin frankoprovensaaliksi. Uuden ajan frankoprovensaalisia kirjoittajia ovat muun muassa Amélie Gex ja Jean-Baptiste Cerlogne, jotka molemmat vaikuttivat 1800-luvulla. Ensimmäinen sarjakuva, joka käännettiin frankoprovensaaliksi, oli Tintti[2].
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Latinaksi | Frankoprovensaaliksi | Ranskaksi | Oksitaaniksi | Italiaksi | Suomeksi |
|---|---|---|---|---|---|
| clavis | clâ | clef / clé | clau | chiave | avain |
| cantare | chantar | chanter | cantar / chantar | cantare | laulaa |
| capra | cabra / chèvra | chèvre | cabra / chabra | capra | vuohi |
| caseus (formaticus) | tôma / fromâjo | fromage | formatge | formaggio | juusto |
| dies Martis | demârs / demonre | mardi | dimars | martedì | tiistai |
| ecclesia | églésé | église | glèisa | chiesa | kirkko |
| frater | frâre | frère | fraire | fratello | veli |
| hospitale | hèpetâl | hôpital | espital / espitau | ospedale | sairaala |
| lingua | lenga | langue | lenga / lengua | lingua | kieli |
| manus sinistra | man gôcho | main gauche | man esquèrra / man senèstra | mano sinistra | vasen käsi |
| nox | nuet | nuit | nuèch / nuèit | notte | yö |
| pagare | payér | payer | pagar / paiar | pagare | maksaa |
| sudor | suar | sueur | susar / suar | sudore | hiki |
| vita | via | vie | vida | vita | elämä |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ethnologue report for language code: frp
- ↑ "Hergé" (Remi, Georges) (2006). L'Afére Pecârd. Pantin, Ranska: Casterman Editions. ISBN 2-203009-31-4
