Frankie Goes to Hollywood

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Frankie Goes to Hollywood
Yhtye Lontoossa
Yhtye Lontoossa
Tiedot
Toiminnassa 1980–1987
Tyylilaji Dance
Synthpop
New wave
Kotipaikka Iso-Britannia
Laulukieli englanti
Jäsenet

Holly Johnson,  Laulu
Mark O'Toole,  Basso
Brian Nash,  Kitara
Peter Gill,  Rummut
Paul Rutherford,  taustalaulu, tanssi

Levy-yhtiö

ZTT
Island

Aiheesta muualla
Kotisivut


Frankie Goes to Hollywood (FGTH) oli brittiläinen synthpop-yhtye, joka perustettiin vuonna 1980. Yhtyeen muodostivat laulaja Holly Johnson, taustalaulaja Paul Rutherford, rumpali Peter Gill, basisti Mark O'Toole ja kitaristi Brian Nash.

Yhtyeen debyyttisingle ”Relax” oli Englannin listan kärjessä viisi viikkoa peräkkäin. Kaikkiaan kappale on ollut Britannian virallisella singlelistalla 70 viikkoa. ”Relax” oli vuonna 2006 seitsemänneksi parhaiten myynyt brittiläinen single.

Myös yhtyeen kaksi seuraavaa singlejulkaisua "Two Tribes" ja "The Power of Love" ylsivät kärkisijalle, ja yhtyeestä tuli historian toinen yhtye, jonka kaikki kolme ensimmäistä singleä ovat saavuttaneet ykkössijan Ison-Britannian singlelistalla (ensimmäinen oli Gerry and the Pacemakers vuonna 1964).lähde? Yhtye oli lisäksi Elvis Presleyn, The Beatlesin ja John Lennonin lisäksi ensimmäinen, jonka julkaisut olivat singlelistan sijoilla 1 ja 2 samanaikaisesti.[1]

Vuonna 2004 yhtye esiintyi Lontoossa Prince’s Trust -konsertissa, jonka jälkeen uusi kokoonpano teki muutaman muunkin live-keikan. Yhtyeen jäsenistä puuttuivat Johnson ja Nash. Johnson kielsi käyttämästä nimeä "Frankie Goes To Hollywood", koska se oli hänen rekisteröimänsä osakeyhtiön nimi. Myöhemmissä konserteissa esiintyikin "Forbidden Hollywood" -niminen kokoonpano.

Ensimmäisen Welcome to the Pleasuredome -albumin jälkeen yhtyeen jäsenet muuttivat ulkomaille verotussyistä. Ulkomailla olo hyödynnettiin live-esiintymisiin ja seuraavan levyn Liverpool äänityksiin.

Uuden albumin äänityksissä nähtiin ensimmäiset merkit yhteen jäsenten välisestä välirikosta.kenen mukaan? Lähinnä kyse oli laulaja Holly Johnsonin ja muiden jäsenten välisestä mielipide- ja käytöseroista. Karikko yltyi jopa niin pitkälle, että kesken uuden levyn työstämisen yhtyeen basisti Mark soitti Duran Duranin laulajalle Simon Le Bonille kysyäkseen hänen mahdollisuuksistaan siirtyä Frankien laulajaksi. Samanlaisen puhelun sai myös Paul Weller (The Jam, The Style Council).lähde?

Monien vaikeuksien jälkeen FGTH:n toinen albumi Liverpool julkaistiin lopulta lokakuussa 1986. Siitä irrotettiin kolme singlejulkaisua ”Rage Hard”, ”Warriors of the Wasteland” ja viimeisenä ”Watching the Wildlife”. Yhtye hajosi virallisesti kevättalvella 1987.

Hajoamisen jälkeen Paul Rutherford ehätti ensimmäisenä soolouralle ja menestyikin hieman. Holly Johnson seurasi perässä ja menestyi listoilla ja levymyynnissä sangen hyvin. Kitaristi Brian Nash on sittemmin jatkanut muusikkouraansa, mutta ei ole saavuttanut mainittavaa menestystä.kenen mukaan?

Nykyäänmilloin? Johnson, Nash ja Gill asuvat Lontoossa. O'Toole asuu perheineen San Franciscossa ja Rutherford puolisonsa kanssa Uudessa-Seelannissa.

Yhtye esiintyy vuoden 2023 Euroviisujen avajaisseremoniassa.[2]

Yhtyeen jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Welcome to the Pleasuredome (1984)
  • Bang! (vain Japanissa, 1985)
  • Liverpool (1986)

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bang!… The Greatest Hits of Frankie Goes to Hollywood (1994)
  • Reload - The Whole 12 Inches (1994)
  • Maximum Joy (2000)
  • The Club Mixes 2000 (2000)
  • Twelve Inches (2001)
  • Rage Hard: Sonic Collection (2003)
  • Frankie Say Greatest (2009)
  • Frankie Said (2012)
  • Sexmix (2012)
  • Frankie Said Deluxe (2014)
  • Inside The Pleasuredome (2014)
  • Simply Frankie Goes To Hollywood (2015)

Videoalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "From a Wasteland to an Artificial Paradise" (laserdisc, 1987)
  • "Shoot! The Greatest Hits of Frankie Goes to Hollywood" (Laserdisc, VHS, 1993)
  • "Frankie Goes to Hollywood - Hard On!" (DVD, 2001)
  • "Frankie Said Deluxe" (DVD + CD, 2014)

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Relax" (US Mix, 8 minute sex mix, 16 minute sex mix) (1983) (1993)
  • "Two Tribes" (Carnage, Annihilation, War (Hidden) and Hibakusha) (1984)
  • "The Power of Love" (plus an alternative Pleasurefix/StarFix 12 inch versions) (1984)
  • "Welcome to the Pleasuredome" (Alternative to Reality and The Alternative, Fruitness) (1985)
  • "Rage Hard" (three 12 inches, +, ++ and ultra-rare Freddie Bastone Remix) (1986)
  • "Warriors of the Wasteland" (Twelve Wild Deciples Mix, Turn of the Knife Mix and Attack) (1986)
  • "Watching the Wildlife" (Hotter, Movement 2 and Die Letzten Tage Der Menschheit Mix) (1987)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Brown, Craig: Frankie Goes to the Top. New York Magazine, 20.8.1984.
  2. ↑ Jarkko Fräntilä: Euroviisuissa nähdään eräs yllättävimmistä paluukeikoista koskaan – edellinen esiintyminen vuonna 1987! Rumba. 26.04.2023. Viitattu 26.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frankie_Goes_to_Hollywood&oldid=22219978”