Kingstonin puolustus
| Kingstonin puolustus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Siirrot | 1.e4 e6 2.d4 f5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ECO | C01 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Alkuperä | Emanuel Schiffers – Mihail Tšigorin, 1880 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Avausperhe | Hollantilainen puolustus, Ranskalainen puolustus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Chessgames.com opening explorer | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
- Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.
Kingstonin puolustus on shakkiavaus, joka kuvaavat siirrot
- 1.e4 e6
- 2.d4 f5
Ensimmäisessä tapauksessa Kingstonin puolustukseen päästään ranskalaisen puolustuksen kautta. Toinen vaihtoehto on 1.d4 f5 2.e4 e6, jolloin valkea tarjoaa toisella siirrollaan Stauntonin gambiittia, mutta musta torjuu sen. Avaus tavattiin ensi kertaa Mihail Tšigorinin ja Emanuel Schiffersin välisessä pelissä vuonna 1880.
Avauksella on paljon yhteistä hollantilaisen ja ranskalaisen puolustuksen kanssa. Mustan kuningatarlähetti jää usein oman sotilasketjun taakse passiiviseksi, mutta mustan f5-sotilas kontrolloi e4-ruutua vahvasti. Musta saa usein tilaedun kuningatarsivustalta pelatessaan a6 ja b5 ja sivustoin lähettinsä.
Avaus luokitellaan ECO-koodistolla koodille C01.
Muunnelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
| 8 |              | 8 | |||||||
| 7 | 7 | ||||||||
| 6 | 6 | ||||||||
| 5 | 5 | ||||||||
| 4 | 4 | ||||||||
| 3 | 3 | ||||||||
| 2 | 2 | ||||||||
| 1 | 1 | ||||||||
| a | b | c | d | e | f | g | h | ||
Vaihtomuunnelma alkaa siirroilla 3.exf5 exf5. E-linja avautuu välittömästi, mitä molemmat osapuolet pyrkivät käyttämään hyväksi. Musta saa vahvan ruudun e4:ään ja valkea taas e5:een. Valkea saa linnoitettua nopeasti pelaamalla 4.Ld3 uhaten f-sotilasta. Mustan pitää suojata sotilas esimerkiksi siirrolla 4...d5. Valkea voi jatkaa 5.Rf3 ja linnoittaa jatkossa.
Etenemismuunnelma alkaa siirrolla 3.e5. Siirto estää samalla mustan ratsua siirtymästä f6:een. Saadakseen kuningatarlähettinsä peliin musta pelaa usein siirrot a6, b5 ja Lb7. Hän voi myös jättää kuninkaansa lukkiutuneeseen keskustaan ja aloittaa sotilasetenemisen g5- ja h5-siirroilla lyhyesti linnoittautuneen valkean kuningasasemaan.
Franco-Hiva-gambiitti on mustan terävin jatko. Siinä musta ei lyö valkean sotilasta takaisin siirrolla 3...exf5 vaan jatkaa 3...Rf6. Gambiitin tarkoituksena on saada kehitys loppuun ennen valkeaa. Musta jatkaa yleensä vielä uhraamalla toisenkin sotilaan jatkossa 4.fxe6 Ld6 5.exd7 Lxd7. Musta on nyt saanut kolme kevyttä upseeria peliin, ja valkean kaikki upseerit ovat vielä perärivillä. Gambiittijatkossa musta ei voi alkaa pelata passiivisesti, sillä kahden sotilaan tappio tietää häviötä loppupelissä. Siksi gambiitti ei sovellukaan passiivisille pelaajille. Valkean kannattaa pyrkiä jatkossa vaihtoihin, pelkistämään peli ja korottamaan ylimääräiset sotilaansa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Franco-Hiva Gambit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- The Kingston Defence revisited (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wikichess (englanniksi)