Fortunatus
Fortunatus on saksalainen kansankirja, joka on sepitetty 1500-luvun alussa. Sen vanhin tunnettu painos ilmestyi Augsburgissa 1509. Se on luultavasti syntynyt ulkomaisen mallin mukaan, ainakin käyttämällä tunnettuja kertomusaineksia. Tekijä on tuntematon.[1]
Kirjan sankari Fortunatus saa haltuunsa kukkaron, joka ei koskaan tyhjene, sekä taikalakin, jonka avulla hän silmänräpäyksessä voi siirtyä minne tahtoo. Hänen pojilleen nämä taikaperinnöt koituvat onnettomuudeksi.[1]
Tarinan dramatisoi ensiksi Hans Sachs (1553) ja sittemmin englantilainen Thomas Dekker nimellä The pleasant comedie of old Fortunato (1600). Kiertelevät englantilaiset näyttelijät toivat sen 1600-luvulla Saksaan, missä se pysyi pitkään nukketeatterin ohjelmistossa. Vapaasti aihetta on käsitellyt Ludwig Tieck teoksessaan Phantasus (3. osa) ja Adelbert von Chamisso nuoruudenteoksessaan Fortunati Glücksäckel und Wunschhütlein (Kosemannin julkaisema 1895).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Fortunatus, Tietosanakirja osa 2, palsta 1165, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fortunatus Wikimedia Commonsissa