Ford Thunderbird (1961)
| Ford Thunderbird | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Valmistaja | Ford Motor Company |
| Valmistusvuodet | 1961–1963 |
| Korimalli |
2-ovinen coupé 2-ovinen avoauto 2-ovinen roadster |
| Luokka | Personal luxury car |
| Edeltäjä | Ford Thunderbird mk2 |
| Seuraaja | Ford Thunderbird mk4 |
| Tekniset tiedot | |
| Moottori | V8 |
| Iskutilavuus | n. 6400 cm3 |
| Teho | - |
| Huippunopeus | 200 km/h |
| Kiihtyvyys | - |
| Vetotapa | takaveto |
| Kulutus | - |
Ford Thunderbird mk3 eli uusi ”luodinmuotoinen” Thunderbird tuli myyntiin vuonna 1961. Autoa myytiin hyvin paljon, ensimmäisenä vuonna 73 051 kappaletta, joista 10 516 avomallia. Auto pääsi julkisuuteen muun muassa Indy 500 -kilpailun turva-autona sekä presidentti John F. Kennedyn paraatissa.
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1962 esiteltiin Thunderbird Sports Roadster, jossa on tonneau-tyylinenselvennä peite takapenkkien päälle, joka tekee autosta kaksipaikkaisen. Autossa on myös Kelsey-Hayesin pinnavanteet ja erikoisvarustelu. Auton kallis hinta ja epäkäytännöllisyys vähensivät myyntilukuja, mutta muun muassa Elvis Presley omisti tällaisen auton. Vuoden tuotanto oli 78 011 kappaletta, joista 9 884 avomallia. Samana vuonna tuli myös landau-malliselvennä, jossa on vinyylikatto ja S-palkit takapilareissa. Tämä malli on ensimmäinen vinyylikattoinen malli, josta alkoi 20-vuotinen vinyylikattoisten Thunderbirdien kausi.
Vuonna 1963 myyntiluku väheni 63 313 myytyyn autoon ja myyntiin tuli rajoitettu erä Principality of Monaco mallia, jossa on erityinen kilpi jossa on omistajan nimi sekä auton sarjanumero, tätä mallia valmistettiin vain 2 000 kappaletta. Kaikissa erikoismalleissa on erikoinen valkoinen nahkasisustus sekä roosanvärinen landau-tyylinen vinyylikatto. Samana vuonna valmistettiin vain 5 913 avoautoa ja 455 Sports Roadsteria, joten mallin suosio alkoi hiipua.
Suomalaisarvio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekniikan Maailman esittelyssä alkuvuodesta 1963 autoa kuvailtiin erikoiseksi henkilö- ja urheiluauton yhdistelmäksi, joka ei eurooppalaisessa ”urheiluautohullussa” herätä isolla koollaan ja amerikkalaistyylisillä ratkaisuillaan suurta mielenkiintoa. Sen kirjoitettiin olevan yksi isoimmista ja painavimmista automalleista, joissa tuolloin oli itsekantava teräskori. Varustelun erikoisuuksista mainittiin sivuun kääntyvä ohjauspyörä, tuulilasiin liimattu sisätaustapeili, sähkönostimin toimivat sivuikkunat ja sähköhydraulisesti toimiva kattokuomu.[1]
Moottorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 390 (n. 6 400 cm3)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paasikangas, Erkki: Saammeko esitellä: Ford Thunderbird. Tekniikan Maailma, 1963, nro 4, s. 22–23. Näköislehti (maksullinen).
