Bjälbo-suku
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Bjälbo (Folkunga) | |
|---|---|
 Bjälbo-suvun kuninkaallisen haaran vaakuna |
|
 Birger-jaarlin vaakuna |
|
| Alkuperä | Bjälbo, Itä-Göötanmaa, Ruotsi |
| Varhaisin tieto | 1200-luku |
| keskiaikainen rälssisuku | |
| Merkittävät jäsenet |
Birger-jaarli Birger Brosa Valdemar Birgerinpoika Maunu Ladonlukko Birger Maununpoika Maunu Eerikinpoika |
| Haarautuvat suvut |
Bjälbo-suvun laamannihaara Bjälbo-suvun avioton haara Bjälbo-suvun Valdemarhaara |
| Kartano | Bjälbon kartano |
| † Sammunut Ruotsissa | |
| Sammunut | 1300-luvulla |
| Viimeinen mies | Erik Valdemarsson (nuorempi) |
Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä on Birger-jaarli.
Suvun nimestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Folkunga-suku on perinteinen nimitys tälle ruotsalaiselle keskiaikaiselle mahtisuvulle. Folkung tarkoittaa "folkelaista", "Folken väkeä olevaa", ja tarinan mukaan nimi on saatu esi-isä Folke Filbyteriltä, jonka historiallisuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta; Folke Filbyterin nimi esiintyy vain yhdessä 1500-luvulta olevassa tekstissä. Nimityksenä Folkunga on otettu käyttöön vasta 1600-luvulla. Lisäksi nimitys Folkunga-suku on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, sillä aikalaiset kutsuivat folkungeiksi erästä saman suvun jäseniä sisältänyttä poliittista ryhmittymää, joka vieläpä oli pääosin huonoissa väleissä Bjälbo-suvun kuninkaitten kanssa. Näin ollen Bjälbo-suku, suvun Itä-Götanmaalla sijainneen pääkartanon Bjälbon mukaan, on käytännöllisempi nimitys, jota enemmistö ruotsalaisista historioitsijoista nykyään suosii. Kysymys nimestä herättää kuitenkin Ruotsissa tunteita, koska Folkunga-nimitys on vanhastaan useimmille ruotsalaisille tuttu Ruotsin valtakunnan syntyvaiheiden historiasta.
Suvun jäsenet itse eivät käyttäneet kumpaakaan nimeä. Suomen varhaisissa herttuoissa oli suvun jäseniä, mistä Suomen nykyinen vaakuna on saanut alkunsa.
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- jaarli Folke Filbyter
- jaarli Birger Brosa "hymyilevä" (kuoli 1202)
- jaarli Kaarle Kuuro (kuoli 1220)
- Magnus Minnesköld (Birger-jaarlin isä)
- Birger Magnusson (Birger-jaarli) (1210–1266)
- jaarli Ulf Fase (kuoli 1248)
- Bengt Magnusson (k. 1236 tai 1237), Linköpingin piispa
- Magnus Bengtsson (k. 1263), Kalmarin linnan vouti ja Itä-Götanmaan lainvalvoja, Bengt Magnussonin poika
- Bengt Magnusson (k. 1293), magnaatti, valtaneuvos ja laamanni
- Rikissa Birgerintytär
- Eerik Valdemarinpoika
- Inbeborg Valdemarintytär
- herttua Eerik (kuoli 1318)
- herttua Valdemar (kuoli 1318)
- kruununperijä Maunu Birgerinpoika
- Eufemia Eerikintytär
Sukuun kuuluvat Ruotsin kuninkaat:
- Valdemar Birgerinpoika (kuninkaana 1250–1275)
- Maunu Ladonlukko (1275–1290)
- Birger Maununpoika (1290–1318)
- Maunu Eerikinpoika (1319–1364)
- Eerik Maununpoika (1356–1359)
- Haakon Maununpoika (1362–1380)
- Olavi Haakoninpoika (1385–1387, vastakuningas)
- naisen puolelta: Albrekt Mecklenburgilainen (1363–1395)
- naisten puolelta: Eerik Pommerilainen
- naisten puolelta Kristoffer Baijerilainen
- naisten puolelta: Kristian I Oldenburgilainen, jne.