Florenz Ziegfeld

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Florenz Ziegfeld

Florenz Ziegfeld Jr. (21. maaliskuuta 1867 Chicago – 22. heinäkuuta 1932 New York) oli yhdysvaltalainen Broadway-tuottaja ja teatterinjohtaja, joka tunnetaan ennen kaikkea hänen vuosina 1907–1931 tuottamastaan revyysarjasta Ziegfeld Follies.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ziegfeldin teatteriura alkoi Chicagossa vuonna 1892.[1] Hän toimi uransa alkuvaiheessa vaudevillessa Sandow-nimisen voimamiehen managerina.[2][3] Ziegfeld järjesti eurooppalaisia sotilassoittokuntia Chicagon maailmannäyttelyyn (1893).[1] Vuonna 1896 hän tuotti näytelmän A Parlor Match, jossa esiintyi laulaja Anna Held.[3][4] Hän toimi myöhemmin Heldin managerina New Yorkissa ja tuotti useita musikaaleja, jossa tämä esiintyi.[2]

Vuonna 1907 sai ensi-iltansa ensimmäinen osa Ziegfeldin revyysarjasta Ziegfeld Follies. Pariisilaisten Folies Bergère -revyyesitysten pohjalta suunnitellut näytelmät tekivät Ziegfeldistä merkittävän nimen Broadwaylla. Vuosittaiset esitykset jatkuivat lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1931 asti.[5][6] Ziegfeld Follies tunnettiin ylellisistä puitteistaan ja kauniista tanssitytöistään, ja esiintyjinä nähtiin tunnettuja tähtiä kuten Bert Williams, Eddie Cantor, Marilyn Miller, Fanny Brice ja W. C. Fields.[2] Muun muassa Irving Berlin, Jerome Kern ja Victor Herbert sävelsivät musiikkia Follies-esityksiin.[6]

Folliesin ohella Ziegfeld tuotti lukuisia muita Broadway-musikaaleja, mukaan lukien Jerome Kernin Sally (1920) ja Show Boat (1927), Harry Tierneyn Kid Boots (1923) ja Rio Rita (1927) sekä Rudolf Frimlin The Three Musketeers (1928).[2]

Vuonna 1927 Ziegfeld rakennutti oman teatterin Manhattanin Sixth Avenuelle.[7] Ensimmäinen Ziegfeld Theatressa esitetty näytelmä oli Rio Rita.[8] Rakennuttajansa kuoleman jälkeen teatterirakennus toimi muun muassa elokuvateatterina (1933–1944) ja NBC:n TV-studiona (1955–1963). Rakennus purettiin vuonna 1966.[7]

Florenz Ziegfeld kuoli New Yorkissa vuonna 1932.[8] Hänen elämästään on kuvattu kolme elokuvaa: Ziegfeld, naisten kuningas (1936), Ziegfeldin tähtirevyy (1946) sekä TV-elokuva Ziegfeld: The Man and His Women.[8] Ziegfeldin revyytuotantoihin sijoittuu myös elokuva Revyytyttö vuodelta 1941.[9]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ziegfeldin isä Florenz Ziegfeld Sr. oli arvostetun musiikkikoulu Chicago College of Musicin johtaja, mutta nuorempi Ziegfeld ei voinut sietää klassista musiikkia. Hän piti sirkuksesta, näyttävistä esityksistä ja kauniista naisista. Hänen teatterituotantonsa tehtiin usein kiireellä ja niiden esiintyjät vaihtuivat tarvittaessa nopeasti niin ennen ensi-iltaa kuin sen jälkeenkin. Raha-asioissa Ziegfeld toimi usein vastuuttomasti ja oli usein veloissa.[10]

Näyttelijä-laulaja Anna Held oli avoliitossa Ziegfeldin kanssa 1897–1912.[2][3] Huhtikuussa 1914 Ziegfeld meni naimisiin näyttelijä Billie Burken kanssa.[1]

Ziegfeldillä oli New Yorkissa naistenmiehen maine. Hänen toimistossaan oli naisvieraita varten erityinen lukko, joka aukesi sisältäpäin normaalisti, mutta jonka vain hänen sihteerinsä pystyi aukaisemaan ulkoapäin.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c ”Ziegfeld, Florenz”, Marquis Who Was Who in America 1607–1984. Marquis Who’s Who LLC, 2008. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Knapp, Margaret: ”Ziegfeld, Florenz”, The Cambridge Guide to Theatre. (Toim. Martin Banham) Cambridge University Press, 2000. ISBN 0-521-43437-8 (englanniksi)
  3. ↑ a b c Maschio, Geraldine: ”Ziegfeld, Florenz”, The Reader’s Companion to American History. (Toim. Foner, Eric & Garraty, John A) Houghton Mifflin Company, 1991. ISBN 978-0-395-51372-9 (englanniksi)
  4. ↑ Florenz Ziegfeld, Jr. Internet Broadway Database. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Rockwood, Camilla: ”Ziegfeld, Florenz”, Chambers Biographical Dictionary. Chambers Harrap Publishers Ltd, 2007. ISBN 978-0-550-10200-3 (englanniksi)
  6. ↑ a b Cornelison, Pam & Yanak, Ted: ”Ziegfeld, Florenz”, The Great American History Fact-Finder. Houghton Mifflin Company, 2004. ISBN 978-0-618-43941-6 (englanniksi)
  7. ↑ a b Henderson, Mary C.: ”Ziegfeld Theatre”, The Cambridge Guide to Theatre. (Toim. Martin Banham) Cambridge University Press, 2000. ISBN 0-521-43437-8 (englanniksi)
  8. ↑ a b c Florenz Ziegfeld Allmusic. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Michelle78: Revvyytyttö (arvostelu) Leffatykki. 29.2.2008.
  10. ↑ a b Bergreen, Laurence: As Thousands Cheer: The Life of Irving Berlin, s. 61–65. Hodder and Stoughton, 1990. ISBN 0-340-53486-9 (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Florenz_Ziegfeld&oldid=22822562”