Finn mac Cumhaill

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finn mac Cumhaill saapuu auttamaan Fiannaa. Stephen Reidin kuvitusta kirjaan The High Deeds of Finn and other Bardic Romances of Ancient Ireland.

Finn mac Cumhaill, Fionn Mac Cumhaill tai Finn MacCool on Irlannin kelttiläisessä mytologiassa legendaarinen sankari ja Fenian syklin (Fiannaidheacht, engl. Fenian Cycle) keskushahmo.[1] Hän esiintyy myös Skotlannin ja Man-saaren myyteissä. Hänen etunimensä Fionn tai Finn merkitsee rehellistä ja oikeudenmukaista tai vaaleahiuksista[2]. Mac Cumhaill puolestaan merkitsee ”Cumhailin poika”.

Tarussa nimeltään The Boyish Exploits of Finn (Macgnímartha Finn) kerrotaan, kuinka soturijoukko Fiannan johtaja Cumhaill eli Cool ryösti ja raiskasi druidin tyttären, kauneudestaan tunnetun Muirnen. Irlannin suurkuningas Conn määräsi Cumhaillin toverit ajamaan takaa tätä. He saivat hänet kiinni, ja Cumhaillin tappoi hänen apulaispäällikkönsä ja kilpailijansa Goll mac Morna. Raskaaksi tulleen Muirnen maine oli tahrattu, ja hänestä tuli hyljeksitty. Muirnen ottaa kuitenkin suojelukseensa nasipuolinen druidi Bodhmail, joka on itse asiassa Cumhaillin sisar. Bodhmaililla on talo syrjäisessä paikassa, ja siellä Muirne on turvassa Goll mac Mornalta, joka ei haluaisi jättää Cumhaillin perillistä eloon. Synnytettyään lapsen Muirne nimeää hänet Deimneksi ja jättää pojan Bodhmailin huostaan. Pojan kasvattavat salaa metsässä kaksi naista: Bodhmail ja soturinainen Liath Luachra.[3][4]

Sittemmin Finnin äiti Muirne oli avioitunut Munsterin kuninkaan kanssa ja olisi tahtonut noutaa poikansa luokseen. Mutta Bodhmail ja Liath Luachra eivät suostuneet luovuttamaan poikaa. Heidän mukaansa Finnin pyhä tehtävä oli kostaa isänsä – ja Bodhmailin veljen – kuolema.[3] Pojasta kasvaa luontoa kunnioittava nuorukainen, joka saa urotöidensä ansiosta nimen Finn. Kun hänestä on tullut mies, hän syrjäyttää isänsä surmaajan Goll mac Mornan. Hän saa myös haltuunsa isänsä perinnön: keihään, kypärän, kilven ja siannahkaisen vyön. [4] [5]

Toisessa tarussa kerrotaan, kuinka Finn auttoi bardi Finnegasia pyydystämään Tiedon lohen. Kun lohi on saatu viimein kiinni pyytää Finnegas Finniä paistamaan sen. Finn polttaa peukalonsa kalan lihassa käännellessään sitä vartaassa. Kun hän imaisee peukaloansa, kaikki tieto siirtyy välittömästi häneen. Myöhemmin Finnegas tarjoaa Finnille lohea syötäväksi, ja siten Finn omaksuu ikuisen viisauden.[6]

Beatrice Elvery: Finn taistelee Aillenia vastaan. Kuvitusta kirjaan Heroes of the dawn.

Finn onnistuu myös pelastamaan Taran kuninkaanlinnan peikko Aillenin hyökkäyksiltä. Aillenilla on tapana polttaa linna joka vuosi Samhainin aikaan. Finn pystyy tappamaan peikon, ja kuningas antaa palkkioksi Taran suojelemisesta Fiannan päällikkyyden Finnille. Finnin johdossa Fianna kukoistaa ja sen jäsenet valitaan entistä tarkemmin. Finn ja Fianna tekevät monia urotöitä ja kohtaavat yliluonnollisia hirviöitä. Finn jopa uhmaa kerran Tuatha De Dananniin kuuluvaa jumala Nuadaa. Sittemmin Finn menee naimisiin Sadbhin kanssa, jonka paha Musta Druidi on muuttanut hirvenvasaksi. Finn pystyy kuitenkin peruuttamaan loitsun. Sadbh synnyttää Finnille pojan, Oisínin, joka liittyy vartuttuaan Fiannaan.[5] Musta Druidi onnistuu kuitenkin houkuttelemaan Sadbhin pois Finnin leiristä, jolloin lumous palautuu ja Sadbh muuttuu taas vasaksi. Myöhemmin Finn etsii pitkään vaimoaan, mutta ei koskaan enää löydä tätä.[7]

Finnin viimeiset vuodet jättävät kuitenkin tahran hänen hyveelliseen ja oikeamieliseen maineeseensa. Ikääntyvä Finn kihlataan kuninkaan tyttären Gráinnen kanssa. Mutta juhlissa Gráinne rakastuu Fiannan nuoreen soturiin Diarmaidiin ja karkaa tämän kanssa. Finn järjestää myöhemmin kavalasti Diarmaidin kuoleman metsästysretkellä. Sadbh on ennustanut, että Finn kuolee vain siinä tapauksessa, että hän juo sarvesta. Joidenkin tarinoiden mukaan ennustus käy toteen, kun Fianna on jo hylännyt vanhan Finnin. Finn tahtoo vielä koetella voimiaan hyppäämällä Boyne-joen yli. Hän on kuitenkin jo rikkonut geis-tabuaan ja juonut sarvesta. Niinpä hän molskahtaa veteen ja hukkuu.[5]

Toisten tarujen mukaan Finn ei koskaan kuollut, vaan hän vaipui uneen ja lepää Fiannan ympäröimänä jonkin kukkulan, kenties Dun Allenin, sisällä. Siellä he odottavat, kunnes Irlantia kohtaa jokin vakava uhka, jolloin he heräävät puolustamaan maataan.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Green, Miranda J. : Dictionary of Celtic Myth and Legend. Thames & Hudson 1997. ISBN 0-500-27975-6
  • Kerrigan, Michael: Celtic legends: Heroes and warriors, myths and monsters. Amber Books Ltd 2016. ISBN 978-1-78274-331-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Finn Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 27.12.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Fionn www.behindthename.com. Viitattu 27.12.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b Kerrigan 2016, s. 123-124
  4. ↑ a b Fenian cycle Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 27.12.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Green 1997, s. 98-99
  6. ↑ Green 1997, s. 184-185
  7. ↑ Kerrigan 2016, s. 131
  8. ↑ Kerrigan 2016, s. 144
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finn_mac_Cumhaill&oldid=20009924”