Finmar-Pemar
Finmar-Pemar oli turkulaisen Tauno Wiljasen perustama veneveistämö, joka toimi 1950-luvun lopusta 1980-luvun alkuun.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tauno Viljanen oli aiemmin myynyt Oy Ulkoiluaitta-Friluftsboden Ab -nimisen yrityksensä kautta Turun Veneveistämön valmistamia veneitä. Myöhemmin hän perusti yhtiökumppaniensa kanssa Venetukku Oy-nimisen veneiden suunnittelu- ja markkinointiyhtiön, joka teetti veneet alihankkijoilla. Mallisto kantoi nimeä Finmar. Mallit kehitettiin Naantalissa yhtiön muottipajalla. Tauno Viljanen osti 1950-luvun lopulla yhtiökumppaninsa pois Venetukusta ja hankki lisäksi 1962 Väinö Vainiolta Pemarin puuveneveistämön Paimiosta.[2]
Moottoriveneharrastus kasvoi 1970-luvun alkuun asti. Finmar-Pemarille oli rakennettu uutta valmistustilaa sekä Vampulaan että Turkuun. Halleja oli yhteensä viitisen tuhatta neliötä. Lisäksi yhtiöllä oli telakka Turun Hirvensalossa. Vuoden 1973 öljykriisin jälkeen moottoriveneiden kysyntä vähentyi dramaattisesti polttoaineen kallistumisen seurauksena. Finmar-Pemar liitti valmistusohjelmaansa sekä purjeveneitä että moottoripursia. Yhtiö solmi valmistussopimuksen Nauticat-moottoripursien suunnittelijan Vilho Aarnipalon kanssa. Asiasta syntyi oikeudellinen riita Nauticat-venettä tuolloin valmistaneen Siltala Yachts Oy:n kanssa ja Finmar Nauticat -mallin nimi poistettiin käytöstä.[2]
Tauno Viljanen myi verovelkojen takia Finmar-Pemarin Oy Hans Palsbolle 1980-luvun alussa ja myöhemmin Finmar-Pemar siirtyi edelleen Siltala Yachtsin omistukseen. Finmar-Pemarin tarina itsenäisenä veneveistämönä päättyi. Osa Finmar-malliston valmistusoikeuksista ja muoteista jäi Tauno Viljasen omistukseen ja joitakin siirtyi muille veneveistämöille, kuten esim. Bella-Veneet Oy:lle.lähde?
Finmar-Pemar on valmistanut kolme Suomen tasavallan presidentin käyttöön tullutta Kultaranta-venettä[1].
Mallisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finmar Admiral
- Finmar Finnmaster
- Finmar Commodor
- Finmar Family
- Finmar Pilot
- Finmar Captain (Hard top- ja daycruiser-versiot, pituus 6,60 m. Valmistettiin vuodesta 1972 vuoteen 1983[3])
- Finmar Seacabin
- Finmar Seamaster
- Finmar Daycruiser
- Finmar Hardtop
- Finmar Magnum
- Finmar Sportsman
- Finmar Courier
- Finmar Handy
- Finmar Universal
- Finmar Näkki
- Finmar Jolla
- Finmar 36
- Finmar Comet
- Finmar Sailor
- Finmar Seafellow
- Finmar Purjenäkki
- Finmar Optimisti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Satu Björn: Klassikko: Finmar - Optimistijollasta presidentin edustusveneeseen Kipparilehti.fi. 18.7.2020. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ a b Suuronen Seppo: Venealan veteraanit 2. Tauno Viljanen. Vene, 1985, nro 2, s. 66-74. Helsinki: Lehtimiehet Oy.
- ↑ Satu Björn: Käytettyä katsomassa: Finmar Captain HT – Toimivien ratkaisujen klassikko Kipparilehti.fi. 7.5.2024. Viitattu 9.5.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finmar-pemar.fi Tietoa Finmar-veneiden ja -veistämöiden historiasta.